Ekat Tunnit!

Hei, 

tänään saimme osallistua ensimmäisille tunneille! En ole varmaan koskaan ollut näin innoissani koulun alkamisesta. Tulen varmaan ikuisesti muistamaan, mikä oli ensimmäinen tuntini täällä, sillä minulla ei ollut ensimmäistä tuntia. Saan nimittäin pohjoismaisena opiskelijana, joka osaa pohjoismaista kieltä hyppy tunnin. Hyppyni sijoittui tänään aamulle. Eka oikea tuntini oli englanti, jossa ajattelin, että pitäisiköhän sittenkin ottaa pelkkä kirjallisuus, mutta tulin siihen tulokseen, että ehkä on parempi, että pysyttäydyn nykyisessä ryhmässä. Muut tunnit olivat HL matikka, jossa opettaja puhui ainostaan mitä tulemme tekemään ja kuinka haastava HL on. Toivon hartaasti, että joku pudottaisi matikan kohta alemmalle tasolle, koska jäin ilman kirjaa. Kirjoja kuitenkin tilataan tänään lisää, mutta ne saattavat saapua viikon tai kuukauden päästä. Kiinan opiskelu alkoi myös tänään.Voin sanoa jo nyt sen, että Kiina ja matikka tulevat varmaan viemään eniten aikaani täällä. Toivottavasti aikaa on myös muuhunkin, kuin vain opiskelulle ja EAC:lle (Extra-Academic Commitment, ei akateemiset lupaukset vapaaehtoistyö yms.) Läksyjä en saanut vielä muusta, kuin kiinasta, jossa meidän pitää harjoitella ääntämistä, joka on vaikeaa, sillä sillä on suuri merkitys sanan merkitykseen. EACit alkaa omalta osalta huomenna ensimmäisellä DROP-kokouksella (Do Remember Other People). Lisäksi illalla olisi vielä oppilaskuntaan liittyvä info. Sitten perjantaina ohjelmassa olisi englantia, matikkaa (toivottavasti kirjan kanssa), kiinaa ja environmental systems and societies, jonka jälkeen illalla olisi tanssia (harrastustoimintani, josta saan liikuntaa). Sitten on taas viikonloppu eli 2 vapaapäivää! Ajatella, että olen ollut täällä jo yli viikon ja maanantain jälkeen jäljellä on 14 viikkoa joululomaan. Jos minulla on yhtään Lyskalaista lukijaa, niin voin ilmoittaa tulevani koululle maanantaina 10.12 pitämään ykkösille UWC-esittelyn!

So my first week at RCNUWC has gone very well and I've gotten to know so many wonderful people. I also made my subject choices and luckily I get to study everything that I wanted for the next to years.
So here they come:
Math HL
English Lang and Lit HL
Economics HL
Global Politics SL/HL
Mandarin Chinese Ab Initio SL
Environmental Systems and Societies SL

The Global Politics course in combined so I can choose after the first year do I want to have it higher or standard. Some subjects were very clear to me an example of this is Economics and Chinese. Math was very difficult, but because of a test we had I decided to take HL.

Today we also had a swimming test, that I passed. And I also jumped into the Fjord. I am waiting for kayaking and canoeing. Also there was a theme party today and I had so much fun there.  

Eli ensimmäinen viikko on mennyt todella hyvin ja olen tutustunut tosi moneen mukavaan ihmiseen. Ainevalinnatkin tuli tehtyä ja sain onnekseni kaiken mitä halusinkin eli seuraavat 2 vuotta tulen opiskelemaan seuraavia aineita:

Matikka Higher Level
Environmental Systems and Societies Standard Level
Kiina alkeet Standard Level
Ekonomia Higher Level
Global Politics Standard / Higher Level ( opetetaan yhdessä ja riippuu siitä jatkanko loppuun asti pitkässä matikassa)
Englannti kieli ja kirjallisuus Higher Level

Higher Level siis tarkoittaa sitä, että sitä ainetta on kokoajan eli n.9 kurssia, jos ajatellaan suomalaisittain. Standard taas tarkoittaa, että ainetta on n. 5-6 kurssia. Suomen IB:läiset korjatkaa vapaasti, jos olen kirjoitellut jotain väärin. Global Politics siis on aine, jossa opiskellaan politiikkaa globaalilla tasolla ja aine sisältää myös paljon ihmisoikeus juttuja, eli kuullostaa sopivalta mulle.  ESS taas on aine, jossa yhdistyy eri tieteet mutta myös humanistinen puoli otetaan huomioon. Kiinan halusin aloittaa, koska Suomessa ei ole koskaan ollut mahdollisuutta aloittaa ei-eurooppalaista kieltä ja uskon Kiinan olevan jossain vaiheessa seuraava englanti. Ekonomiaa luen, koska tiedän olevan hyvä siinä ja se on yksi mahdollinen ura minulle aikuisena. Matikan tason valinta oli minulle vaikeaa, koska tiedän, että HL on haastavaa, mutta toisaalta saatan tarvita sitä ekonomian takia. Päädyin HL valintaan, koska aikaisemmin viikolla meillä oli testi, jossa katsottiin sopivaa tasoja ja testin perusteella sain valita minkä tasoisen matikan haluan ottaa.

Sitten tänään oli uimatesti, jonka onneksi pääsin läpi, joten saan mennä nytten uimaan vuonoon! Ja odotan etenkin kajakointia.

Photos // Kuvia

Here I am in Flekke!

So after travelling from 6 a.m to 1 a.m I finally arrived at RCNUWC and went almost straight to bed, 'cause I was so tired. So I first flew to Helsinki, then waited for 2 hours and the a flight to Stockholm after and again waiting for a hour and then the last flight to Bergen. The bus before mine had left half an hour before so I had to wait from 2 p.m to 8 p.m. But I went to Bergen with some of my co-years and had fun there. The bus took 4 hours from Bergen to Flekke, but because of good company it felt like a few hours. Unfortunately it was already dark outside so I couldn't enjoy the views.

Here's some photos that I took from Bergen. It's probably the most beautiful city I've ever seen.

 

22h 45min, 23h 45min, 26h 50min

Lähtöön kotoa on aikaa enää 22 tuntia ja 45 minuuttia, lähtöön Oulusta on aikaa 23 h ja 45 minuuttia ja lähtöön Suomesta on aikaa 26 tuntia ja 50 minuuttia! Pakkaus on vielä kesken, oikeastaan kaikki on vielä kesken. Tämä päivä tulee olemaan kaoottinen, sillä viimeiset päivät ennen  reissua ovat aina kaoottisia. Jännitys ei ole vielä kunnolla iskenyt. Tai no tällä hetkellä jännittää, että unohdan pakata jotain tärkeää. Odotan, että iltaa kohden jännitys kasvaa. Huomenna se päivä sitten  koittaa, että muutan toisen kerran eläessäni pois kotimaastani.

//

Until departure from home there is only 22 hours and 45 minutes, until departure from Oulu there is 23 hours and 45 minutes and until departure from Finland there is 26 hours and 50 minutes! Packing is still unfinished and actually everything is still unfinished. Today will be chaotic. since the last days before a trip are always chaotic.  The excitement hasn't really hit yet. Or well at the moment I am stressed that I forget to pack something crucial. I'm waiting that the excitement and stress will grow towards the evening. Tomorrow will be the day that I move for the second time away from my homeland. 

6 päivää, 5 yötä ja 80 km = Meidän karhunkierros

Olen suorittanut ensimmäisen vaellukseni kunnialla viisi päivää sitten! Ajattelin tässä kertoa teille hieman mietteitä matkan varrelta ja samalla myös päivämatkoistamme yms. lisäksi blogiini tulee nytten ensimmäiset valokuvat :) Osittain teksti on jo kirjoitettu matkan varrella matkapäiväkirjaan. Matka seurana oli siis vanhempani. Tekstissä olevat osat, jotka olen kursivoinut, on mietteitä ja ajatuksia näin jälkikäteen.

Torstai 26.7.2012

Aamulla teimme vielä viimeiset pakkaukset ja söimme ison aamiaisen, jonka jälkeen n. klo 11 lähdimme liikenteeseen ja ensimmäisen pysäkki oli Ruka. Jätimme auton odottamaan Rukalle paluutamme ja suuntasimme bussipysäkkiä kohti. Aluksi tietenkin lompsimme väärälle pysäkille, joka selvisi hotellin respasta, kun kävimme tarkistamassa asian. No ennätimme oikein hyvin oikealle pysäkille. Seuraavan reilun  tunnin mittaisen matkan istuimme kyseisessä bussissa, josta jäimme pois Hautajärven luontotalolla. Hautajärvi on siis pidemmän karhunkierroksen aloituspiste. Hautajärvellä säätelimme rinkkamme kuntoon ja täytimme vesipullot ja lähdimme patikoimaan. 

Tässä on todistusaineistoa siitä, että matkamme oli oikeasti 80 km!

Anniina ja Eija reippaina lähdössä tavoittelemaan Rukaa

Matka on tuntunut todella rankalta  painavien rinkkojen kanssa. Rankkuuden takia päätimme lyhentää ensimmäistä päivää muutamalla kilsalla ja olemmekin yötä Savilammen autiotuvan sijaan Savuojan laavulla. Onneksi meillä on teltta mukana niin yöpaikka ei ole riippuvainen tuvista. Kerta huomenna on pidempi päivä 

kirimme nuo muutamat kilometrit. Rinkat ovat siis todella painavia, omani on n.10-15 kg ja ottakaa huomioon, että olen vain 150 cm pitkä! 

Täällä pelkät nuudelit ja pussipasta maistuvat älyttömän hyvältä. Lisäksi uni/väsy tulee todella helposti; kello on nytten noin 23 ja olen nukahtamassa kosken pauhuntaan. 

Suosittelen ehdottomasti yöpymään Savuojalla (rupakiven ja savilammen välissä oleva laavu), jos on aikaa ottaa ensimmäinen päivä hieman rauhallisemmin. Paikka on todella kaunis. Harmi, että olin niin väsynyt, että en jaksanut ottaa sieltä valokuvaa. Kosken pauhunta oli sen verran voimakasta, että ei huomannut mitään muita ääniä yön aikana. 

Perjantai 27.07.2012

AAMU:

Herätty äsken, itse sain nukuttua kohtuu hyvin n. 7 tuntia. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita, mutta toisaalta kaikilla ei ole kotonakaan yhtä hyviä unenlahjoja. Aamiainen oli todella hyvää, vaikka se olikin vain puuroa ja marmeladia, teetä, ruisleipää ja metvurstia. 

ILTA:

Huh huh, nyt on 15 km kävelyä takana. Aamulla siis heräsimme Savuojalta ja illaksi päädyimme Oulangan leirintäalueelle. Äsken oli taivaallista käydä peseytymässä KUUMASSA SUIHKUSSA! 

Söimme lounasta Taivalkönkään autiotuvalla, jossa oli yhtä aikaa meidän kanssa samat ihmiset, jotka yöpyivät samassa paikassa. Olisimme halunneet syödä ulkona, mutta pieni sadekuuro sotki suunnitelmat ja päädyimme lounastamaan nuudeleita sisälle. Hieman luksusta ruokailuun tuli jälkiruuasta, nimittäin syömme blå bandin sitruunakiisseliä ja se oli itse asiassa ihan hyvää, en normaalioloissa söisi sitä ikinä, mutta täällä se menetteli. Ekana päivänä jäi valokuvat pääasiassa ottamatta. mutta tänään ollaan saatu korjattua tilannetta. 

Taivalkonkäällä yksi monista riippusilloista, joista oli yleensä aina hienot maisemat

Tässä yksi esimerkki hienosta maisemasta riippusillalta 

Teltan pystytyksen aikana minä sain levätä, oma tehtäväni oli  "sisustaa" teltta eli availla makuualustat ja antaa niide n täyttyä sekä availla makuupussit ja puhaltaa tyynyt täyteen ilmaa. 

Kohta lähdemmekin tekemään Mexican pataa ja sen jälkeen nukkumaan :) Huomenaamulla näemme aika äkkiä tutun Kiutakönkään ja siitä matka jatkuu suunnitelmien mukaan Jussinkämpälle.

Voin suositella leirintäaluetta yöpymispaikaksi, jos haluaa käydä suihkussa peseytymässä. Vessat alueella eivät olleet kovin hyvässä kunnossa. Itse asiassa ne huussit olivat huonoimmassa kunnossa koko reitin varrella. Palvelu oli kyllä todella ystävällistä. 

Lauantai 28.07.2012

Aamulla Oulangan leirintäalueen vessa aiheutti minulle pahoinvointia hajullaan. Tai no oikeastaan uskon, että haju vain laukaisi pahoinvoinnin, joka johtuu varmaan siitä, että join edellisenä päivänä monta suullista keittämätöntä vettä. Pahoinvoinnista huolimatta lompsimme tänään reilut kymmenen kilometriä. Pidimme kaksi ruokataukoa ennen saapumista yöpaikalle, Kulmakkopurolle. Ensimmäinen pienitauko oli kilsan matkan jälkeen, kun täydensimme ruokavarastot ja saimme jäätelöt/ mehujäät Oulangan luontotalolla. Seuraava pidempi tauko oli puolestaan Merenojalla, jossa tämä tyttö nukkui pöydän penkillä. Mulle oli lisäksi käydä köpelösti, sillä istahdin penkille, jossa oli irrallinen lankku, joka päätti klenkata ja minähän päädyin maahan kuperkeikan kautta. Onneksi ei käynyt mitään pahempaa. Merenojalla päätimme lähteä kohti Ansakämppää, johon ajattelimme pysytyttää ensin leirin. Saavuttuamme kohtuu nopeasti muutaman pikkatauon jälkeen Ansakämpälle teimme ruokaa ja söin ensimmäistä kertaa eläessäni nötköttiä, joka oli yllätyksekseni syötävää makaroonin ja kaurapohjaisen kasviskerman kanssa. Saimme ruuasta paljon voimia ja päätimme lähteä etenemään seuraavalle nuotiopaikalle Kulmakkopurolle. Matka eteni ripeästi ennen "vaarallista ja vauhdikasta laskua" ylöspäin. Huomenaamulla siirrymme Oulangalta Kitkalle. Alkuperäisestä suunnitelmasta jäimme noin 5 km, mutta olemme jo eilen päättäneet, että lisäämme kuudennen matkapäivän, jotta tästä matkasta voisi nauttia enemmän.

Maisema, jota ihastelimme Oulangan harjulla. 

Välillä on pakko pitää taukoa keskellä nousua. 

Sunnuntai 29.07.2012

AAMU:

Tänään on herätty meidän mittapuulla todella aikaisin jo hieman ennen kuutta. Kello ei ole edes vielä seitsemää ja nytten puuro on jo hautumassa ja teltta sisältä melkein purettu. Itse nukuin taas kerran älyttömän hyvin; nukahdin jo ennen 22 ja yöllä heräsin vain muutaman kerran ja aina nukahdin heti uudestaan. Meidän nukahtamisen jälkeen tänne on vielä tullut yksi teltta lisää meidän ja todella mukavan ranskalaisen pariskunnan lisäksi. Nyt täytyy raapustelut lopettaa ja mennä syömään. 

Tässä on meidän todellinen puoliväli! Kilometrit lasketaan siis lyhyemmän matkan mukaan :)

Alas ja Ylös mäkiä ja vaaroja taivallettiin

Välillä portaat aiheuttivat ongelmia minulle liian suuren askelkorkeuden takia 

Kallioportilla sain otettua kuvan meidän valokuvaajasta

Kitkalla kävely ei ollut helpoimmasta päästä

ILTA:
Tänään oli koko reissun pisin päivä sekä ajallisesti että fyysisesti. Käveltiin käytännössä koko päivä; aloitettiin siis aamulla kahdeksan maissa ja saavuttiin Pyöreä Lammelle puoli kymmenen maissa. Rankka tämä päivä on myös ollut. Eka tauko pidettiin Jussinkämpällä, johon oli Kulmakkopurolta 5 kilometriä matkaa. Maasto oli vaihtelevaa, mutta selvästi päivän helpoin osuus. Jussilta jatkettiin matkaa Ylikodalle, jonne talsittiin 4,5 km. Kodalla pidimme pitkän lounastauon, jossa meille selvisi keitä mystiset telttalaiset olivat. Lounaan yhteydessä saimme herkutella letuilla ja saimme voimia niistä jatkaa matkaa, joka osoittautui todella vaikeaksi ja rankaksi. Milloin saimme taiteilla kivien ja milloin oksien kanssa.Välillä oli ihan piipussa ja kaikilla valui hiki pienenä purona selkäpiitä pitkin. Kilometrit tuntuivat järkyttävän pitkiltä. Monta kertaa on käynyt mielessä, että kai tämä koko matka on yli 80 km. Lopulta siis savuimme Pyöreä Lammelle ja matka tänne Kallioportin jyrkkien portaiden kautta oli tuskainen. Päivän aikana olemme kaikki saaneet rakkoja harmiksemme jalkoihin. Onneksi huomenna kevyempi päivä jaloillemme ja saamme levätä aamulla pidempään.

"Helpommalla pääsisi koskea laskemalla" Äidin suusta matkan jälkeen. Upeimmat maisemat, joista ei aina jaksanut nauttia väsymyksen keskellä. En suosittelisi ottamaan pisintä päivää matkallisesti tälle kohdalle. 

Maanantai 30.07.2012

AAMU:
Nytten on kaikki nukkunut todella hyvin ja oli ihanaa herätä kahdeksan maissa. Iskä tekee tuolla polttopuita nuotiota varten (saimme vain kerran matkan aikana valmiin nuotion), mutta onneksi hän kuitenkin tykkää siitä. Tänään matka jatkuu ainakin Porontimajoelle, jos ei seuraavalle laavulle.

LOUNAS:
Nyt on marssittu vähän alle 5 kilsaa ja päästy Pyöreä Lammelta ekopisteen ja muutaman pikkutauon kautta Puurosuon laavulle. Matkan varrella meinasin jo tuskastua siitä että eikö se yks kilometri ole tullut jo aikoja sitten. "Onneksi" täältä oli jäänyt 19 kilometrin tolppa välistä. Tänään maasto on ollut todella helppoa verrattuna eiliseen, mutta vaikeuskerrointa on lisännyt porottava aurinko hakkuuaukiolla käveltäessä.

PÄIVÄLLINEN:
Aikaisemmin lounaalla kirjoittaessani unohdin mainita, että äidin tattitutka on laitettu päälle. Toisin sanoen äiti on saanut kerättyä hieman lisuketta tämänpäiväiseen metsäsienipastaan. Olemme siis nyt Porontimajoen myllytuvalla, mutta ulkona nuotion äärellä. Olimme kaikki läpimärkiä hiestä tullessamme tänne, eihän tuo ole ihme, koska auringossa on huikeat 35 astetta ja varjossa 24. Onneksemme tässä on ihanaa virtaavaa vettä, jossa pystyi kastautumaan . Tänään täällä Porontimajoella tuli kirjoitettua ensimmäsitä kertaa vieraskirjaan ja yllätyksenä minä kirjoitin siihen eikä äiti. Aamulla vähän ennen lähtöä saimme ensimmäisen ja varmaankin viimeisen ryhmäpotrettikuvan.

Pakkaamisessa parantui matkan edetessä

Tässä se mainitsemani ryhmäpotrettikuva

Soita saimme ylitellä pitkospuita pitkin monesti. Kävellessä pitkospuita pitkin matka eteni reippaasti

ILTA:

Nyt voin sanoa, että en raahannut pelikortteja turhaan mukanani sillä pelattiin yksi peli kasinoa äskettäin. Pelivalinta oli ehkä huono, sillä kukaan meistä ei ole terävimmillään tällä hetkellä. Tai minä en ainakaan kerta jäin selkeästi viimeiseksi. Ollaan siis yötä Isokuikkalammella ja vettä on satanut kaatamalla siitä hetkestä kun saimme teltan pystyyn. Pesulla pitäisi jaksaa käydä, sillä ollaan hiottu tuhottoman paljon senkin jälkeen, kun käytiin pesulla edellisellä taolla. Vesistölle on niin pitkä matka, että tämä tyttö taitaa peseytyä kostean sideharson avulla. Oikeastaan matka ei ole kovin pitkä mutta korkeuseroa löytyy eikä jalkapohjat jaksa ottaa yhtään askelta enään. Vettäkin pitäisi keittää, sillä tämä on viimeinen vesipiste ennen Konttaisen ja Valtavaaran valloituksia. Aamulla ajattelimme herätä taas hieman aikaisemmin, jotta pääsisimme lähtemään ja ehtisimme kulkea osan matkasta ennen kuumuuden tuloa. Matkaa Konttaiselle on reilu 3 kilometriä ja Rukalle 11. Tuntuu hurjalta ajatella, että olen kävellyt viimeisten viiden päivän aikana 69 kilometriä Gore Tex-kengillä. Eli mulla ja äidillä ei ollut vaelluskenkiä, joka on tuntunut jalkapohjissa.

Olihan se mielenkiintoista kokea kokoyön kestävä vesisade ja voin kyllä suositella meidän käyttämää Fjällrävenin telttaa. Kannatti selkeästi urakoida viimeistä edellisenä päivänä, sillä viimeinen päivä on todella rankka. 

Viimeinen päivä Tiistai 31.07.2012

Aamulla lähtö oli ehkä matkan tuskaisin, sillä tiesimme mitä edessämme on; Kumpuvaaran, Konttaisen, Valtavaaran ja Rukan valloitus. Valtavaaran ylityksessä saimme kavuta monta mäkeä ylös ja alas ennen kuin valloitimme varsinaisen Valtavaaran. Kumpuvaara, joka tuli ensimmäisenä vastaan, toi minulle välillä mieleen luovuttamisen. Aamulla oli heti nousua Kumpuvaaralle, jonka aikana jalkoihin sattui (tällä kertaa jalkoihin eikä jalkapohjiin.) Kumpuvaaran jälkeen lähdimme ylittämään Konttaista, jonka todellakin ylitimme, vaikka kartan mukaan olisimme kiertäneet sen osittain. Konttaisen jälkeisellä parkkipaikalla heitimme pois ylimääräiset ruuat ja vaatteet, joissa oli tahroja, jotka eivät lähtisi pois pesussa. Valtavaaralle noustaessa ensimmäinen nousu oli tuskaisin, suurten ja pitkien portaiden ansiosta. Luulimme moneen kertaan, että seuraava huippu on jo Valtavaara, mutta ei laskeuduimme aina alas ja pian kipusimme taas korkeammalle. Valtavaaralla oli ihanaa pitää lounastauko ilman kenkiä ja siitä lähdimme jatkamaan matkaa kohti Rukaa. Laskeutuessa Valtavaaralta onnistuin melkein nyrjäyttämään nilkkani, mutta onneksi selvittiin vain säikähdyksellä. Rukalle nousu oli jo helpon tuntuista ihanan matalien portaiden ansiosta. Rukan huipulla oli jo voittajafiilis, koska tiesi, että oli enään yksi lyhyt lasku alas ja sitten se on takana. Eli siis perheemme käveli 80 km 6 päivään. Omasta mielestäni tämä on kohtuullisen hyvä suoritus omaksi ensivaelluksekseni!

Konttaisen huipulla on mukava olla, kun tietää että mökki on tuolla jossain takanani

Siinä se on 80 km ja ikuiset muistot