Paras viikonloppu melkein takana

 Meillä on täällä ollut pitkä viikonloppu, sillä perjantaina oli Syttande mai (17.5) Norjan kansallispäivä. Sitten oikea viikonloppu ja tänään oli vielä E-systemsin tutkimusretki yhdelle läheiselle rannikolle. Syttande mai on siis Norjan kansallispäivä ja silloin he juhlivat perustuslakia. Hieman historiaa tähän väliin! Norjan perustuslaki perustettiin 1814, eli ensi vuonna juhlallisuudet ovat varmaan omaa luokkaansa sillä silloin norjalaiset juhlivat 200 vuotista perustuslakia. Norja on valtiona kuitenkin melkein yhtä vanha kuin Suomi, sillä Norjan valtio itsenäistyi 1905. Maanantaina (viikko sitten 13.5) Norjan entinen pääministeri Kåre Willoch kävi koulullamme antamassa luennon Norjan historiasta ja kehityksestä viikinkiajoilta nykyiseen hyvinvointivaltioon. Hän vieraili koulullamme sillä hänen pojanpoikansa on ykkönen täällä. Koulun johdon kuullessa hänen vierailustaan, he halusivat hänen antavan luennon. Aihe oli mielestäni huono, sillä yksi Norjan tunnetuimmista politiikoista olisi varmasti voinut antaa paljon paremman ja mielenkiintoisemman luennon.

Viime viikolla meillä oli vain yksi päivä koulua ja tällä viikolla on vain huomenna ja keskiviikkona tunteja. Torstaina kakkosilla on Graduation ja silloin joudumme hyvästelemään heidät lopullisesti. Olen varma, että osaan tulen olemaan yhteydessä ja tapaamaan heidät vielä tulevaisuudessa, mutta osan lähtemisestä olen melkein iloinen. Uskallan sanoa tämän täällä, sen takia, että kyseiset ihmiset, eivät lue blogiani (toivottavasti).

17.5 juhlinnat riippuvat paikkakunnasta. Oleinen osa juhlintaa on barnetoget og folktoget (Lapsi- ja ihmiskulkueet). Isoissa kaupungeissa on suuret laumat, ihmisiä katsomassa kyseisiä kulkueita ja pienissä kylissä taas (kuten Flekkessä) kaikki ovat osa kulkuetta, eikä kukaan ole katselemassa. Kulkue päättyi Flekke Ungdomshus (Nuorisotalo), jossa oli puheita, laulettiin Ja, vi elsker dette landet, joka on Norjan kansallislaulu ja joitakin esityksiä. Tämän jälkeen ohjelma siirtyi paikalliselle koululle, johon en jaksanut enään osallistua, joten lähdin kävelemään takaisin koululle päin.

Illalla lähdin Astridin (Tanska), Marcella (Hong Kong) ja Mais (Jordania) kanssa Lavvolle. Lavvo on kota, johon mahtuu noin 10 ihmistä enintään. Matka kestäisi kävellen noin puolesta tunnista tuntiin, mutta kanooteilla matka kesti vain vajaat 20 min. Lavvolla, oli aivan mahtavaa viettää aikaa ihmisten kanssa joidenka kanssa tulen hyvin toimeen. Kultiin todennäköisesti susia ja kettuja ja päädyttiin soittamaan IB-koordinaattorillemme, että onhan siellä varmasti turvallista. Hänen vastauksensa oli, että nukkukaa hyvin ja nauttikaa muiden kuin ihmisten äänistä.

Lauantaina tultiin takaisin kampukselle ja menin nukkumaan joskus 10 maissa aamulla ja heräsin puoli kolmelta. Menin ulos, sillä täällä oli helle (20 + astetta). Katsoin jääkiekkoa, menin takaisin sisälle, sillä minulla oli vuoro Student Shopissa (kioski, jossa myydään oppilaille suklaata, sipsejä, shampoota yms.). Tämän jälkeen menin takaisin ulos ja hyppäsin vuonoon ensimmäisen kerran tänä vuonna. Vuonoon hypyn jälkeen menin kävelelly Jennyn kanssa ja sen jälkeen katsomaan Euroviisuja Auditoriumiin. Euroviisuista ihan vaan sen verran, että tykkäsin todella siitä Tanskan voittokappaleesta.

Sunnuntaina heräsin kohtuu ajoissa ja menin lukemaan kirjaan aurinkoon muutamaksi tunniksi, sen jälkeen menin Jennyn ja Kellyn kanssa noidan talolle (kampuksella oleva raunio) ja opettajien salaiselle rannalle. Luin kirjaa taas vähän aikaa ja sen jälkeen menin Davidin (mun advisor/ryhmänohjaaja) luokse grillausillallista varten. Sieltä menin Juditin luokse (mun housementor / talovanhempi) suunnittelemaan, mitä tehdään uusille ykkösille, sitten kun he saapuvat kampukselle Elokuussa. David oli kerrankin hyvällä tuulella ja hyvän sään ansiosta minä, Jenny ja Jakob (Tanska) pääsimme hänen veneellä Daleen katsomaan rakenteilla olevaa siltaa. Meidän lisäksi ryhmästämme ei löytynyt muita, joilla oli illalla aikaa, joten Elio (Albania) pääsi kanssa mukaamme.

Kun saavuttiin takaisin tuolta reissulta kymmenen maissa illalla oli vielä todella lämmintä ja menin Kellyn, Jennyn, Alberton (Espanja), Aishan (Norja) ja Rikken (Norja) kanssa nuotiopaikalle ja meillä oli siellä makkaroita ja vaahtokarkkeja, joita me paahdettiin. Vietin heidän kanssa pari tuntia ja sen jälkeen oli aika suunnata nukkumaan, sillä tänään oli se E-systemsin retki. Paikka oli tosi kaunis ja paahtavan kuuma. Minähän onnistuin polttamaan itseni siellä.

Nyt meillä alkaa viimein housemeeting, jossa kakkoset ovat paikalla. Laitan tänään tai huomenna yhden postauksen täynnä kuvia.


- Anniina

PS. Enää 19 päivää loman alkuun ja siihen, että olen Suomessa!

Kokeet ovat täällä!

2/6 tehtynä!

Takana on siis Global Politicsin ja Matikan kokeet. Eka tuntui menevän todella hyvin, toinen ei niin hyvin, mutta uskon että pääsin sen läpi. Huomenna vuorossa E-systems ja sitten 3:n päivän viikonloppu ja sitten tiistaina enkku ja heti perään ekonomia. Keskiviikkona sitten vuorossa on norja ja sen jälkeen torstaina vuorossa on E-systemsin labra rannalla ja perjantaina on 17.5. 17.5 on Norjan kansallispäivä! Täällähän ollaan todella isänmaallisia. 

Eilen saatiin kokea jotain todella ihmeellistä, +20 astetta ja auringonpaistetta. Eilinen menikin siis opiskellessa matikkaa ulkona. 

Nyt vielä lukemaan E-systemsiä ja sitten nukkumaan ja aamulla aikainen herätys lukemaan ja sitten 8-10 istua kaksi tuntia kokeessa.

Kokeet ovat lähestymässä!

Olen saanut kuulla jo muutaman kerran eri ihmisiltä, että tännekin voisi päivitellä kuulumisia. No nytten pidän pienen opiskelu tauon ja päivittelen tännekin mitä elämässäni kuuluu. Viimeisen kerran olen siis vissiin kirjoitellut Oslon lentokentältä ennen pääsiäistä sen jälkeen olen ehtinyt olla flunssassa/kuumeessa pääsiäisenä ja sen jälkeen.

Leirskule on ehtinyt alkamaan meille ykkösille. Leirskule on käytännössä leirikoulu ja norjalaiset koulut saavat valtiolta tukea siihen osallistumiseen. Meillä on täällä toiminnassa yksi monista rekisteröidyistä Leirskuleista, elikkä meille tulee joka viikko uusi ryhmä lapsia. Joskus lapset/nuoret ovat samalta luokalta ja toisinaan (kuten tällä viikolla) he tulevat useammasta koulusta. Jokaisen ykkösen ja ensi vuoden alussa kakkosen pitää osallistua Leirskule ohjelmien järjestämiseen kerran viikossa. Vaihtoehtoja on monia: kajakointia, jousiammuntaa, kiipeilyä, kansainvälisiä aktiviteetteja, köysillä tasapainoilua, seikkailuratoja yms. Itselläni on yksi helpoimmista, mutta myös toisinaan erittäin haastava Media-ryhmä. Eli käyn ottamassa aina köysistä ja kansainvälisistä aktiviteeteistä. Joka viikko pitää antaa 10 kuvaa molemmista, joka ei ole haastavaa. Tietenkään kaikki kuvat eivät ole loistavia, mutta huonoja kuvia en ole vielä joutunut antamaan.

Leirskulen myötä myös harrastukset on muuttuneet. DROP tietenkin pysyy minulla, siihen asti, että valmistun. Uinnissa jatkan myös, vaikka olenkin tällä hetkellä ainut siellä joka oikeasti osaa uida ja haluaa vain parantaa tekniikkaa ja urheilla, sillai että saa CAS-tunteja Uusista harrastuksista toinenkin liittyy uintiin, nimittäin olen mukana ohjaamassa Parapoolia. Parapool on tarkoitettu vammaisille (kehitys ja cp) Dalesta ja ympäristöstä. Periaatteessa ainut asia, jota mun täytyy tehdä siellä on saada heitä liikkumaan. Osalla osallistujista on avustaja mukana, joka helpoittaa tehtävääni paljon. Kanssani siellä on yleensä ruotsalainen Stina ja norjalainen Juni, joten kielimuuriakaan ei yleensä ole. Ruotsin ja Norjan yhdistelmää tulee käytettyä melko paljon. Tälle termille en ottanut kuin kolme harrastusta, sillä stressiä saattaa alkaa ilmetä ensi termillä IA ja EE  kirjainlyhenteiden takia.

Earth Weekend ja ei Internettiä. Viime viikonloppuna meillä oli Earth Weekend ja paljon erilaisia tapahtumia, jotka liittyy ympäristöön. Yksi tapahtumista oli sähkötön kahvila. Kahvilan ajaksi Student Villagesta (oppilaskylä) otettiin sähköt pois. Samalla meiltä meni Internet launtai-iltana 21 maissa pois päältä ja se saatiin takaisin vasta maanantai aamuna. Oli kyllä varmaan yksi tehokkaimmista opiskelupäivistä koko aikana täällä, sillä ei ollut mitän häiriötekijöitä kuten Facebook. Tällöin päätinkin, että aina opiskellessa mulla on Facebook chat pois päältä. 

Käveleminen Dalesta koululle (13 km). Samaisen viikonlopun perjantaina liftasin Marcellan kanssa Daleen ja kaikki sujui loistavasti paluumatkaan asti. Jouduimme kävelemään koko matkan takaisin Dalesta koululle ja se on semmoiset 13-14 km. Jaloissa tuntui illalla ja seuraavana aamuna ja yksi rakko tuli, mutta kiitos äidin yhdessä aiemmassa paketissa oli tullut rakkolaastareita,

Opiskelua ja Opiskelua. Ensimmäisen vuoden kokeet alkavat 8.5 ja IB:n loppukokeet ylihuomenna. Kaikki kampuksella opiskelee hulluna tällä hetkellä. Itse olen käytännössä muuttanut E-systemsin luokkaan viikonloppuisin ja tulen aina vaan nukkumaan huoneeseen. Jos on hakemassa USAhan niin silloin näilä arvosanoilla on oikeasti paljon merkitystä, mutta itse olen palaamassa Suomeen oikikseen tai valtiotieteelliseen, joten vain loppuarvosanoilla on väliä. Silti haluan saada mahdollisimman hyvät arvosanat ja opiskelen todella paljon. Silti haluan pitää normaalin unirytmin, normaalin suomalaisen unirytmin, en normaalia UWC unirytmiä, joten yritän aina mennä nukkumaan 22 ja 23.30 välillä ja herätä 6.30 ja 7.00 välillä. Muutamana aamuna olen oikeastaan herännyt aikaisemmin jo 5 maissa ja työskennellyt aamulla. 

Nordic Council kokous ja suomalaisia paljon kampuksella. Meille on tänään saapunut 5 suomalaista kampukselle. Nordic Council kokousta varten. Council on se, joka käytännössä johtaa tätä koulua. Councilissa on kaksi suomalaisjäsentä, Pär Stenbäck toimii councilin puheenjohtajana ja Christina Fraser on edustamassa Svenska Kulturfondenia. Lisäksi meillä on täällä suomalainen board member ja 2 suomalaista edustamassa UWC Suomea. Tänään juttelin päivällisen aikana Pär Stenbäckin kanssa ja aikaisemmin päivällä vietin monta tuntia toisen UWC Suomen edustajan kanssa. Huomenna tulen kuitenkin tapaamaan kaikki, sillä kaikilla pohjoismaisila on tapaamiset kansallisten komiteoiden kanssa ja Council jäsenten kanssa omasta maasta. 

Nyt alkaa olla jo uniaika, yritän kirjoitella edes kerran viikossa. Todennäköisesti viikonloppuisin.

Lentokentällä

Taas kerran tälläinen lentokenttäpostaus! Olen siis Oslon lentokentällä tällä kertaa matkaamassa kotiin viettämään pääsiäistä Kuusamoon. Huomenna on kuitenkin vielä kiireinen päivä Oulussa ja sitten illalla ajo mökille. En malta odottaa, perjantai aamua ja sitä, että pääsen rinteeseen / hiihtoladulle.

Norjalaisia, ja pohjoismaisia lentokenttiä, pitää yleensä ottaen kehua, sillä täällä tarjotaan ilmainen wifi-yhteys 2 tunnin ajaksi. Ja tuo kaksi tuntia on helppo pidentää, täytyy vain lähettää uusi tekstiviesti. Tälläkin hetkellä olen katsomassa yle areenasta MOT-ohjelmaa. Aihe ei ehkä ole paras mahdollinen; lentokonekaappaus.

Lomalle otin mukaan kameran, joten toivottavasti tulen ottamaan valokuvia.

Hyvää Pääsiäistä kaikille!

It's time for Africa! (Kirjoitettu Suomeksi)

Eilen oli aivan mahtava päivä kampuksella! Töitä oli paljon tehtävänä, mutta siirsin melkein kaiken tälle päivälle. Syy tähän on se, että meillä oli Afro-Caribbean day. Kerran lukukauden aikana yksi maanosa saa yhden päivän, jolloin kaikkien huomio keskittyy siihen. Syksyllä se oli Aasia, nyt Afrikka, ensi syksynä Eurooppa (en malta odottaa) ja viimeisenä minulla on Las Americas (Pohjois- ja Etelä-Amerikka). Päivän aikana kyseisen maanosan edustajat pitävät bazaarin, jossa he esittelevät maatansa. Saimme Afrikkalaista ruokaa, jonka jälkeen on show ja ilta päättyy afrikkalaiseen partyyn.

Bazar oli tällä kertaa Høeghissä (yksi iso tila, jossa meillä on muun muassa teatteriesityksiä ja tanssiharjoituksia). Bazar oli luotu tällä kertaa hyvin luovasti, sillä Idässä olevat maat olivat oikealla seinällä, perillä oli pohjoisen maat, vasemmalla kädellä oli länsi-Afrikka ja sisääntultaessa, oli etelä-Afrikan maat. Kerta kaikki esittelypisteet olivat yhdessä suuressa tilassa, bazaarissa oli tällä kertaa todellinen markkinatunnelma. Ihmiset olivat tehneet todella hyvää ruokaa maistijaisiksi ja pukeutuneet kansallispukuihinsa tai tyypillisiin asuihin kotimaistaan. Mielestäni Afrikka bazar oli paremmin järjestetty, mutta Aasia-bazaarissa oli enemmän esillä.

Illallinen oli todella tulinen, ainakin ne ruuat, joita itse maistoin. Tarjolla oli paljon kanaa eri muodoissa ja riisiä sen kanssa. Tällä kertaa en onneksi saanut ruokamyrkytystä, eikä tietääkseni kukaan saanut mitään oireita ruuasta. Paras puoli illallisessa oli ehdottomasti jälkiruoka. Saatiin paljon tuoreita hedelmiä, kiivejä, appelsiineja, annasta, hunajameloonia ja banaania.

Illallisen jälkeen oli vajaa tunti ja show alkoi. Show kertoi käytännössä, kahden ihmisen hääjuhlasta ja sen valmisteluista. Saimme kuulla musiikkiesityksiä ja nähdä todella monta erilaista tanssiesitystä. Show oli kertakaikkiaan mahtava, paras show, jonka olemme nähneet täällä tähän saakka.

Show:ta seurasi african party, joka oli kiva siinä mielessä, että siellä oli paljon enemmän ihmisiä kuin normaalissa lauantai partyssa. Musiikki oli jossain mielessä pettymys, olisin odottanut enemmän afrikkalaista musiikkia ja vähemmän mainstream musiikkia.

Valitettavasti nyt on sunnuntai ja normaali RCN-elämä jatkuu. Olen ollut hereillä jo kohta parin tunnin ajan, enkä ole saanut aikaiseksi käytännössä mitään. Tämän päivän aikana minun pitää opiskella matiikkaa, sillä huomenna on koe derivaateista. Minusta on tullut se tyypillinen suomalainen pitkän matikan opiskelija, joka kiroaa, kun kuulee sanan derivaatti. Derivointi itsessään sujuu hyvin, mutta sen soveltaminen tuottaa ongelmia. Onneksi minulla on mukavia aasialaisia kavereita, jotka ovat luvanneet auttaa minua. Lisäksi pitäisi kirjoittaa yksi tyhmä TOK-kirjoitelma, joka olisi pitänyt palauttaa jo viikko sitten, mutta kun olin kirjoittanut tekstin niin koneeni kaatui juuri ennen kuin tallensin viimeisen version. E-systemsin labra olisi kanssa tehtävänä, mutta sen teen varmaan huomenna tuntien jälkeen ja norjan sanakoe olisi tiistaina edessä, mutta siihen alan lukemaan vasta huomenna.

Onneksi meillä on jäljellä enää kolme päivää koulua, ennen loman alkua ja sitten on pääsiäisloman aika. Itse lähden koululta keskiviikkona heti tuntien jälkeen (14.00) ja matkustan kotiin. Saavun Oulun lentoasemalle yhden maissa aamulla ja sitten 10.00 kampaajalle, jonka jälkeen hoitaja-aika OYS:ssa (Oulun Yliopistollinen Sairaala) ja sitten RUKALLE! En malta odottaa torstai iltaa ja sitä hetkeä, kun pääsen nukkumaan ihanaan, isoon ja muhkeaan sänkyyni mökillä. Perjantaina sitten rinteisiin tai hiihtämään. Kaikki kuullostaa niin ihanalta, että selviän tämän loppuajan kiireistä ja stressistä, tuon mielikuvan ansiosta. Lisäksi ulkona oleva mahtava maisema ja auringon paiste antavat paljon energiaa.

En saanut otettua valokuvia omalla kameralla eilen, sillä jouduin lainaamaan, sen videointia varten, mutta otin kuvia kaverini kameralla, joten postailen niitä tänne myöhemmin päivällä tai illalla.

Hyvää ja (toivottavasti) aurinkoista päivänjatkoa,

Anniina

Kuulumisia pitkästä aikaa!

Hei,
olen ollut todella kiireinen viime viikkojen aikana sen takia, postauksia ei ole kuulunut vähään aikaan.
Tälläkin hetkellä olisi 10 000 asiaa tehtävänä, mutta ajattelin pyhittää vähän aikaa tänne kirjoittamiseen. Viime postauksessa puhuin pääasiassa skiweekistä, tällä kertaa kirjoittelen enemmän elämästä Flekessä ja siitä kuinka paljon erilaisia asioita on meneillään.


Joudun oikein katsomaan kalenteria, jotta muistaisin kaiken mitä viime aikoina on tapahtunut.

Skiweekin jälkeisellä viikolla, en tehnyt kovinkaan paljoa koulutöitä, mutta muuta järjestettävää ja osallistumista oli paljonkin. Kiirettä on aiheuttanut muun muassa DROP ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Meillä oli viime viikolla, DROP Fair, jossa tarjosimme muun muassa kasvohoitoja ja manikyyrejä kahvilan lisäksi. Sitä edellisenä viikonloppuna olin Førdessä, tunnin ajomatkan päässä koululta, mainostamassa ja jakamassa kirjeitä paikallisille yrityksille, siitä mitä teemme. Tällä reissulla, opettajavetäjämme teki ruokaa, josta lähes kaikki saivat ruokamyrkytyksen. Sunnuntai ja seuraava maanantai menivät minulla sängyn pohjalla.

Koulussa olen huomannut stressiä monissa oppilaissa, sillä ykköset saavat ensimmäiset achieved grades (ansaitut arvosanat) tänään tai huomenna. Itse tiedän varmaksi vain englannin arvosanani ja se on 6 (7 on paras jonka voi saada) olen todella tyytyväinen tähän arvosanaan, sillä odotin saavani enintään 5. Uskon, että arvosanani tulevat olemaan 5-7 välillä. Norjasta odotan saavani 7, mutta ei auta kuin odottaa.
Olen työntänyt kouluhommia sivummalle viime aikoina, joten tänään olen kirjoittamassa kaikki economicsin muistiinpanot uudestaan, sillä meillä on ensiviikolla suurehko koe, joka käsittelee kaiken, mitä olemme tähän mennessä opiskelleet. Global Politicsissa luettavaa olisi noin 40 sivua ja matikkaa pitäisi kanssa harjoitella, sillä se aine todellakin kaipaa enemmän huomiota.

Saimme eilen kuulla sekä hyviä että huonoja uutisia tulevista opettajista. Economicsin opettajamme jää tänne vielä yhdeksi vuodeksi, joka on aivan loistava asia, sillä hän tekee tunneista todella selkeitä ja helposti ymmärettäviä. Toisaalta tiedämme, kuka on seuraavan opettaja. Hän on nykyinen matikan opettajani, jolla ei ole minkäänlaisia pedagokisia kykyjä. Harmittaa todella paljon ykkösteni puolesta.

Olen aikaisemmin puhunut täällä siitä, kuinka olen käynyt oppilaskunnan kokouksissa istumassa ja osallistumassa keskusteluun. Tällä kertaa, lähetin sinne aiheen, jota oppilaskunta toivottavasti ryhtyy selvittämään. Asia ei ole mikään suuri, mutta itselleni henkilökohtaisesti merkittävä. Koulussamme norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset opiskelevat yhdessä ensimmäisen vuoden aikana ainetta nimeltä Nordic Languages (Pohjoismaiset kielet) ja toisena vuonna erikseen omaa kieltänsä. Haluaisin, että tämän oppiaineen nimi muutettaisiin Skandinavialaiset kielet (Scandinavian Languages), sillä se on kyseisen kieliryhmän oikea nimi. Lisäksi mielestä Nordic Languages syrjii suomea, sillä mekin olemme käytännössä pohjoismainen kieli. Se, että en opiskele Nordic Languages ainetta saa monet ajattelemaan, että en ole pohjoismainen. Lisäksi monet (pohjoismaiset myös) sanovat että en ole todellinen pohjoismainen. Vaikka monet näistä kommenteista saattavat olla humoristisia tai vitsejä, otan sen kuitenkin melko henkilökohtaisesti ja uskon, että selvä erotus skandinavian ja pohjoismaisuuden kanssa on tehtävä täällä koulussa.

Eilen tapasin ehkä yhden mielenkiintoisimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän on meidän entinen oppilas (valmistunut 2001). Hän on yrittänyt valloittaa Aconcaguan kerran, valloittanut Kilimanjaron ja kaksi kertaa yrittänyt valloittaa Mount Everestin. Toisella kertaa hän pääsi 200 metrin päähän huipusta. Hän on ekonomian tohtori ja tällä hetkellä työskentelee Tietokone tekniikan tohtorin tutkinnon parissa. Hänellä on oma yritys. Ai niin unohdin mainita, että hän sokeutui ollessaan 13-vuotias. Hänen pitämä puhe ja esitelmä oli kerrassaan mahtava. Kuunnellessaan häntä, minulle tuli ikävä kaikkia oppilaita Lohipadon koululta (erityiskoulu CP-vammaisille Oulussa), jossa tein vapaaehtoistyötä, ennen tuloa tänne.

Tälläista tällä kertaa,


Anniina 

What the world could learn from Finland

Just something about Finland that is spreading in the social media. I can approve all of the data from personal experience (comparing RCN and Finland and States (1st grade))




From http://www.onlineclasses.org/2013/01/21/no-homework-in-finland/ 

Photos / Valokuvia

So Finally some photos and almost no text at all!

FH103, room picture / FH103, huonekuva

Started the mornings in Skiweek with some stretching // Aamut aloitettiin hiihtoviikolla venyttelyllä

You know, some people believe that the ski tracks are made with Kvikk Lunsj // Tiesitkö, että jotkut uskovat, että ladut tehdään Kvikk Lunsj:lla

A break from skiing was always needed // Taukoa hiihtämisestä tarvittiin aina 

Still a happy skier, after the first part of the uphill // Vielä iloinen hiihtäjä, ensimmäisen ylämäen jälkeen

A pair of wool socks that I get sent here from my Grandma, who knits them for DROP. The ones I have knitted look similar, but have different patterns. // Pari villasukkia, joita saan aina välillä paketissa tänne Mummiltani, joka neuloo näitä DROP:lle. Mummi, Kiitos todella paljon kaikista sukkapareista, joita olet meille kutonut!

Mitä suomalaisasukille FH103ssä kuuluu?

Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen kun olen viimeksi kirjoitellut tänne kuulumisiani, voitte siis valmistautua lukemaan romania.

Viime viikolla olimme laskettelemassa ja hiihtämässä ykkösvuotisten kanssa Strynissä, joka sijaitsee n. 4 tunnin ajomatkan päässä koululta. Sitä edellisellä viikolla oli normaalia koulua, ei kuitenkaan onneksi liikaa opiskelua. 

En muista olenko puhunut blogissani hyväntekeväisyysjärjestö DROP:sta. Järjestö kerää rahoitusta koulutuksen tukemiseen kehitysmaissa, tällä hetkellä meillä on projekteja Ghanassa, Kiinassa ja Meksikossa. Lisäksi meillä on suunnitteilla projekti Nepaliin. Järjestössämme on n.20 aktiivista jäsentä, jotka ovat koulumme oppilaita, kaikki jäsenet ovat jossain komiteassa. Komiteat ovat matkamuistot, tuotteet, kahvila ja kommunikaatio. Olen ollut jäsen matkamuistoissa, eli olemme myyneet matkamuistoja, joita ihmiset ovat lahjoittaneet meille. Lisäksi olen ottanut valokuvia tuotteistamme, myynyt tuotteita, leiponut kahviloihin yms. Viime kokouksessa toimenkuvani muuttui suuresti, sillä minut valittiin puheenjohtajaksi. Olin suunnitellut hakevani vain varapuheenjohtajaksi/kirjanpitäjäksi, mutta päädyin lopulta hakemaan molempia paikkoja ja voitin äänestyksen puheenjohtajuudesta. Olen todella tyytyväinen siihen, ketkä saivat paikat. Varapuheenjohtajana toimii tänä vuonna Etelä-Afrikkalainen Tots, kommunikaatiossa ja sihteerinä on Jenny (kämppikseni), kahvila komitean johtajana on ruotsalainen Julia (jonka kanssa yritän puhua vapaa ajalla Ruotsia), matkamuistoissa on johtajana Mario (Honduras) (ainut ykkönen minun ohella siellä), tuotteista vastaa Hong Kongilainen Tim (joka on todella hyvä suunnittelemaan tuotteita ja julisteita yms.). Päivät ennen skiweekiä ja sieltä tulon jälken olen tehnyt aika paljon hommia DROP:n parissa, sillä koulusta ei ole ollut niin paljon tehtävää viikon tauon takia.

SKIWEEK oli selkeästi paras viikko, jonka olen täällä viettänyt! Lähdimme sunnuntaina aamulla kahdella bussilla ja kahdella minibussilla koululta. Olin onnekas ja pääsin vuokrattuun bussiin, joten meillä oli loistava ja tasainen neljän tunnin ajomatka kotia. Koulun bussissa ei saada lämmitintä pois päältä, joten kun se on täynnä siellä on todella lämmintä. Olimme perillä Strynissä n. 12 maissa ja heti ryhmät 1 ja 4 menivät hiihtämään. Olin itse ryhmässä 4, jonka vetäjinä olivat Summer (kanadalainen filosofian opettaja) ja Sarah (kiinalainen kiinan kielen opettaja). Ekana päivänä harjoittelimme perusteita ja pohjoismaiset hyvät hiihtäjät pääsivät heti opettamaan ensikertalaisia, jossain välissä kyllästyimme ja päätimme rakentaa hyppyrin, josta sitten hypimme alas. Itse en onnistunut tekemään hyvää alastuloa kertaakaan, mutta onnistuin kuitenkin hyppäämään. Tällöin meillä oli todella huono sää, sillä ulkona satoi räntää kokoajan. Tultuamme takaisin hostelliin, jonka valtasimme viikoksi, pääsimme asettautumaan huoneisiimme. Olin onnekas myös huoneen kanssa. Huoneessani oli vain kolme muuta ihmistä (Cerren Walesistä, Sarah Ruotsista ja Shelja Intiasta). Joissakin huoneissa oli jopa 10 ihmistä, en olisi selvinnyt viikosta sellaisessa huoneessa, sillä olin iltaisin todella väsynyt ja menin nukkumaan aina 22 maissa. Ensimmäisenä iltana saimme ruuaksi hampurilaisia, jotka olivat todella hyviä. Muutenkin Skiweekin aikana meillä oli loistavaa ruokaa...

Maanantaina meillä oli vapaapäivä / siivous ja ruuanlaittovuoro. Itse olin täyttämässä aamiaspöytää ja tarjoilemassa iltapalaa eli kokopäivä oli vapaata aikaa. Kävelin Sarahin kanssa Stryniin ja takaisin. Vietimme siellä aikaa kiertelemällä kauppoja. Itse ostin tuoremehua yms., kynsilakkoja (Suomesta ei kuulemma saa lähettää kynsilakkoja postitse, kokemusta on), lankoja (neulomiseen) ja käytiin syömässä kahvilassa lounas. Tällöin oli vielä huonohko sää, joten olimme iloisia, että vapaapäivä sattui ekalle päivälle. Loman aikana neuloin kaksi paria villasukkia, jonka takia muun muassa kiinalainen GongPei kutsui minua viikonaikana useaan otteeseen isoäidiksi. Kolmen ja neljän välillä meno alkoi muuttua kiinnostavammiksi, kun ensimmäiset hiihtäjät ja laskettelijat saapuivat takaisin hostelliin. Saimme kuulla, kuinka ihmiset olivat kaatuneet ja tuskailleet hiihtämisen kanssa mutta myös kuinka monet olivat oppineet todella paljon yhden päivän aikana.

Tiistaina ryhmälläni oli mielestäni paras päivä edessä, laskettelu. Strynin hiihtokeskus on melko pieni, vain pari kolme rinnettä, mutta Suomeen verrattuna rinteet ovat todella pitkiä. Hississä matka kesti noin 7 minuuttia ja alastulo (reipasta vauhtia) kesti ainakin 15 minuuttia. Aamulla olimme pienessä lasten harjoittelurinteessä opettelemassa (tai opettamassa) laskettelun perusteita. Kaikki aloittivat keltaisilla liiveillä, joka tarkoitti, että ei saa mennä isoihin rinteisiin. Ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan, että ensimmäiset meistä saivat oranssit liivit (saadaan laskea punaisia rinteitä). Monet oppivat asioita todella helposti ja paransivat suoritustaan huomattavasti yhden päivän aikana. Muissa ryhmissä monet ensikertalaiset pääsivät jopa isoihin rinteisiin. Koko viikon aikana tulin siihen tulokseen, että jos on liikeellä avoimella mielellä onnistuu oppimaan paljon. Maisemat huipulta olivat aivan mahtavia, en ole  koskaan nähnyt niin upeita maisemia, en edes Itävallassa alpeilla. Alpeilla kaikki on rakennettu täyteen hotelleja ja ravintoloita kun tuolla taas ei ollut mitään muuta kuin hissikoppi. Pääsin opettamaan opettajaa, joka tuntuu jollain tavalla koomiselta. Vietin erityisesti laskettelupäivänä paljon aikaa vetäjämme kanssa ja opin tuntemaan häntä paljon paremmin. Viikon aikana tajusin, kuinka paljon meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita (Molemmat on kiinnostuneita talviurheilusta, ruuan laitosta...).

Keskiviikkona meillä oli ensimmäinen hiihtoretki (ympäryslatu). Päivä aloitettiin taas pienellä opetustuokiolla, jolloin harjoiteltiin erityisesti auraamista. Meidät laitettiin pareihin hyvä hiihtäjä - aloittelija, mutta aloittelijoita/ avun tarvitsijoita oli enemmän, kuin kokeneita ja hyviä hiihtäjiä, joten pari systeemi ei oikein onnistunut. Onneksi meillä oli myös ihmisiä, jotka oppivat hiihtämään kohtuullisen hyvin / osasivat sen verran että eivät tarvinneet apua. Osa pelkäsi hiihtämistä niin paljon, että laitoimme heille karvat suksien pohjaan. Karvat hidastivat alasmenoa, mutta silti osa halusi kävellä  pienetkin alamäet. Aurinko paistoi koko päivän ajan ja sen takia minulla on nytten ihanat panda silmät (toisin päin kylläkin). Olen todella ylpeä monista ensikertalaisista mun ryhmässä, sillä eka hiihtolenkki Norjan vuoristossa 10 km on aika kova suoritus.

Iltaisin tosiaan neuloin sukkia aika paljon, sillä en tykkää pelata korttipelejä ja ihmiset huusivat niin paljon yhteisessä tilassa, että minulla meinasi tulla pää kipeäksi joka ilta. Vietinkin paljon aikaa aulassa, jossa oli ihmisiä lukemassa ja pelaamassa shakkia. Opin tuntemaan opettajia ihan toiselta kannalta ja puhuin paljon ihmisten kanssa joiden kanssa minulla ei ole kovin paljon yhteisiä tunteja/harrastuksia ja opin tuntemaan monia paljon paremmin. Lisäksi vihdoinkin ehdin puhua ihmisten kanssa joiden kanssa en ole keskustellut pitkään pitkään aikaan. Huomasin, että tulen toimeen todella hyvin aasialaisten oppilaiden kanssa.

Torstaina oli viimeinen päivä Strynissä ja Ullsheim hiihtomatka. Aamulla, kun lähdimme hiihtoalueelle bussissa meillä ei ollut bussissa läheskään kaikki ja heidät tuotiin myöhemmin minibussilla lähtöpisteeseen. Ongelmana tässä vaiheessa oli, että kyseessä oli ns. huonoja hiihtäjiä ja heidän sukset oli bussissa, joka saapui alueelle 20 min päästä. Päädyimme siihen, että kokeneet hiihtäjät antoivat sukset heille ja me otimme heidän sukset ja kirimme muun ryhmän kiinni. Tässä vaiheessa olin jo todella puhki ja mietin, että mitäköhän tästä päivästä tulee. Onneksi tuon ylämäki kirimisen jälkeen jatkoimme melko tasaille nousulla ja etenimme reipasta vauhtia, sillä meitä oli vähemmän sairastumisien ja pienten loukkaantumisten takia. Etenimme niin nopeaa tahtia, että päätimme tehdä lisämutkan verrattuina muihin ryhmiin. Siltikin olimme perillä kaksi tuntia ennen, kuin bussi saapui. Sain melkein sydänkohtauksen, kun yksi oppilas ajautui kovalla vauhdilla ulos ladulta, onneksi mitään ei tapahtunut.

Osan hiihtäminen loppui tähän, kun taas osa meistä ei jaksanut odottaa ja päätimme hiihtää takaisin Stryniin eri latuja pitkin. Minä, Katrin (Viro), Marcin (Puola), Gustaf, Sarah ja Maja ( Tre Kronor) hiihdimme Summerin kanssa 6 km lisää noin 40 minuuttiin. Vauhtia olisi voinut toki olla hieman lisää, mutta silti toiseksi mukavin osuus Skiweekillä. Muut lähtivät kävelemään takaisin hostellille tässä vaiheessa, mutta monot, joita käytin viikon aikana eivät olleet kovin hyvät, joten itse päätin jäädä hiihtämään hiihtokeskuksen kupeeseen ja odottamaan seuraavaa bussia. Päädyin sitten hiihtämään noin 4-5 km lisää. Muutama norjalainen hiihti tuolloin vielä enemmän, mutta hyvä kakkonen hiihtomatkojen suhteen löytyy täältä.

Perjantaina lähdettiin aamulla takaisin kampukselle ja seuraavat kaksi päivää vietin melko rennosti, katsoen dokumentteja ja tehden töitä DROP:n kanssa. En saanut tarpeeksi hiihdosta ja sunnuntaina lähdin aamulla aikaisin taas minibussiin ja matkattiin puolisen tuntia Norddaliin, jossa on 1,5 km hiihtolenkki. Latu oli kamalassa kunnossa, mutta olin silti niin iloinen, että pystyin oikeasti hiihtämään. Eikä vaan hidastelemaan joka mutkassa. Olisin halunnut mennä sinne ensi viikolla myös, mutta se ryhmä on kuulemma jo täynnä parin viikon päästä taas uudestaan, toivottavasti silloin on vielä hyvin lunta, sillä odottelen postipakettia kotoa, jossa olisi mun omat monot. Tänään olisi myös ollut mahiksia mennä hiihtämään, mutta en viitsinyt mennä hiihtämään 15-20 km huonoilla monoilla, joten annoin paikkani yhdelle norjalaiselle, ja menen sitten ensi kerralla (kahden viikon päästä).

Palattuamme takaisin kampukselle huomasimme, että kakkoset olivat vaihtaneet verhomme. Sain käydä läpi lähes kaikki kampuksen huoneet, ennen kuin rakkaat verhoni löytyivät taas. Lisäksi meillä on sellainen Facebook-ryhmä, jossa ihmiset voivat lähettää kohteliasuuksia anonyymisti. Tässä ryhmässä oli monta kohteliasuutta minulla ja muille auttajille meidän ryhmästä. Lämmitti sydäntä, että ihmiset arvostivat sitä työtä, jota teimme Skiweekin aikana.

Kakkoset ovat lukeneet koko viime viikon mockseja varten (sama kuin prelit). Mocks on tällä viikolla ja sitten hekin saavat rentoutua vähäksi aikaa ennen kuin heidän täytyy alkaa opiskella loppukokeita varten.

Koulusta sen verran, että olen tekemässä minun Extended Essay:n (4,000 sanainen tutkielma) World Studies aineessa. Kysymys pitää vielä muotoilla mutta aiheena on kuinka Martti Ahtisaaren työ on vaikuttanut rauhaan Kosovossa ja Namibiassa.

Enää kolme viikkoa aikaa pääsiäiseen eli lomaan, jolloin pääsen käymään Oulussa ja Kuusamossa. Olen siis tulossa pääsiäisen aikana Suomeen, kiirastorstain olen Oulussa ja illalla lähdetään sitten Kuusamoon ja Rukalle. Olisi mukava tietää, jos joku on Rukalla hiihtolomalla. Olisi todella mukavaa nähdä kavereita tuon lyhyen loman aikana.


En ole ehtinyt muokkaamaan valokuvia vielä, joten ensi postauksessa lisää

I will see you in a week! Skiweek starts tomorrow and we are not allowed to bring laptops with us so no posts until Friday/Saturday next week!

Nuuskaaminen pois kampukselta!

English post coming soon!

Alkoholi on kielletty, tupakointi on kielletty, nuuskaaminen ei. Koulumme on todella tiukka alkoholin käyttökiellon ja tupakoinnin kieltämisen suhteen, mutta nuuskaamiselle ei ole mitään sääntöjä. Tai no normaali norjalainen laki, joka toteaa, että 18-vuotiaat saavat nuuskata.

Juuri sen takia, että nuuskaaminen on salittu täysi-ikäisiltä se on melko suosittua Norjassa. Koulussamme on monia täysi-ikäisiä (tai melkein täysi-ikäisiä), jotka nuuskaavat. Mielestäni, tämä on yhtä vaarallista ihmiselle (ellei vaarallisempaa) kuin tupakointi tai alkoholin kulutus. Miksei se sitten ole kiellettyä? Toki mielipiteeseeni vaikuttaa se, että olen kasvanut yhteisössä, jossa nuuskaaminen on ollut laitonta.

Toki se ei aiheuta muille yhtä paljon haittaa, kuin esimerkiksi tupakointi. Tupakoinnista kärsivät kaikki ympärillä olevat, joko hengittämällä tupakan savua sisään tai sitten vain hajun takia. Olen itse kohtuullisen herkkä tupakan savulle, ja inhoan sitä jos tunnilla vieressäni istuu, joka on juuri polttanut tupakan.

Alkoholin kulutus ei aiheuta samalla tavalla ongelmia ympärillä oleville ihmsille kuin tupakointi, vaikka se ei olekaan ongelmaton tälläisessa yhteisössä. Alkoholi aiheuttaa eniten mielipahaa, sillä kaikki eivät ole tottuneet näkemään alkoholin vaikutuksen alaisia ihmisiä yms. Tämän takia en halua, että kampuksella saisi juoda alkoholia, ellei sitten jossain järjestetyssä tilassa (ulkopuolella) 18-vuotta täyttäneille. Tiedän, että tälläinen käytäntö on ollut muutama vuosi sitten. Alkoholi ei kuitenkaan aiheuta muille kuin käyttäjillensä terveydellisiä vaikutuksia.
Nuuska, on edelleenkin minun mielestäni erittäin vaarallista ja sen pitäisi olla kiellettyä. En halua, että kun tulen 20-vuotis vuosikokoukseen niin osalla tutuistani ja kavereistani on jonkinlainen suusyöpä yms. jonka olisi hyvin helposti voinut estää...

Olen ylpeä voidessani sanoa, että Suomessa nuuskan myynti on laitonta, mutta samalla olen pettynyt yhteiskuntaan ja ihmisiin, kun joudun heti perään toteamaan, että tiedän ihan liian monta suomalaistakin nuorta, jotka ovat nuuskan käyttäjiä. Useamman kerran olen saanut kuulla kysymyksen, mistä nuoret sitten saavat nuuskan ostettua.  Jos kaikilla pohjoismailla olisi yhteinen käytäntö asiassa lain valvominen olisi paljon helpompaa.

Toivon, että joskus vielä nähdään sellainen päivä, jolloin UWCRCN kampuksella ei saa käyttää nuuskaa. Vielä enemmän toivon näkeväni sen päivän, jolloin Norja, Ruotsi ja Tanska kieltävät kaikenlaisen nuuskan myynnin.

8 totuutta!

Pari viikkoa sitten Heli, Norjalainen päiväkirja blogin pitäjä haastoi minut kertomaan 8 totuutta itsestäni. Olen kertonut todella paljon itsestäni täällä blogissa, mutta koitan kertoa jotain mitä en täällä ole aikaisemmin kertonut. Tämä postaus on melko turha teille, jotka tunnette minut hyvin henkilökohtaisesti.

A couple of weeks ago a blogger challenged me to tell 8 truths about myself. I have told a lot about myself in this blog, but I'll try to tell something new. This blog post doesn't have that much meaning to you who know me well.

1. Olen diabeetikko. Olen sairastanut diabetestä ihan vauvasta asti (11 kk), joten en tiedä millainen elämäni olisi ilman sairautta. Olen toisaalta tyytyväinen, että en muista elämää ilman diabetestä. Olen tottunut aina  mittamaan ja pistämään itseäni. // I have diabetes. I have had it since I was a baby (11 months old), so I don't know how my life would be without it. I am used to measuring my blood sugar and injecting medicine.

2. Olen harrastanut vaikka ja mitä. Tanssia, pianon soittoa, uintia, judoa. lumilautailua, laskettelua, valokuvausta, salilla ja jumpissa käyntiä... Tanssia harrastin noin 7-8 vuotta (hip-hopista, showtanssiin ja breakiin), pianoa soitin noin viiden vuoden ajan, uintia parisen vuotta ja judoa puoli vuotta. Laskettelua varmaan 5-7 vuotta, lautailua 3 tai 4. Valokuvausta en ole harrastanut kuin vajaan vuoden tosissaan. Salilla ja jumpissa käyntiä noin vuoden ajan (tällä hetkellä lomilla). Norjassa harrastan tällä hetkellä uintia ja valokuvausta edellä mainituista harrastuksista. // I have had a lot of hobbies. Dance, playing the piano, swimming, judo, snowboarding, alpine-skiing, skiing, photography, going to the gym... I danced for 7-8 years (hip-hop, showdance, break etc.), I played piano for about 5 years, swimming for a couple of years and judo for half an year. Alpine-skiing 5-7 years, snowboarding 3 or 4 years. I haven't been taking photos for more than a year. I have been going to the gym for about a year ( at the moment during breaks). In Norway I go swimming and photography.

3. Minulla ei ole sisaruksia eikä setiä, enoja eikä tätejä. Minä ja molemmat vanhempani olemme siis ainoita lapsia. // I don't have any siblings, aunts or uncles. Me and my parent's are all only children

4. Tulevaisuudessa haluan opiskella joko oikeutta, politiikkaa (valtiotieteitä) tai ekonomiaa. Vaikea päättää ensivuonna mitä haluan hakea opiskelemaan. // In the future, after UWC, I want to study law, politics or economics. Really hard to decided next year what I want to apply to study.

5. Tunnen olevani erilainen muihin oppilaisiin täällä, sillä haaveenani ei ole päästä opiskelemaan Yhdysvaltoihin, vaan mielummin pohjoismaihin, Skotlantiin tai Kanadaan. // I feel like I'm somehow different here, since my dream is not to get accepted to a US university or college. I'd rather stay in the Nordics, Scotland or Canada.

6. Rakastan vuodenaikoja, erityisesti talvea ja kesää. // I love seasons, especially winter and Spring

7. Olen asunut kaksi vuotta Yhdysvalloissa, joissa aloitin koulun, jonka jälkeen opiskelin kaksi vuotta kansainvälisessä koulussa. // I have lived two years in the States, where I started my school. After this I studied 2 years in a international school.

8. Puhun viittä kieltä, ja olen opiskellut yhteensä 7 eri kieltä. Osaa kielistä en osaa puhua kovin hyvin, mutta osaan kirjoittaa ja lukea niitä kuitenkin hyvin. Suomi, Englanti, Ruotsi, Ranska ja Norja (järjesyksessä) kielet, joita puhun. Lisäksi olen opiskellut Espanjaa ja Kiinaa, mutta en osaa niitä ollenkaa.  // I speak 5 different languages and I've studied 2 more. I don't speak some of the languages that well, but I know how to read and write them properly. I have also studied Spanish and Chinese, but I don't know them at all.

I am supposed to challenge 8 other people to do this challenge;

- http://mascaradegelo.blogspot.no/  Blog of my Brazilian Roommate
- http://somethinglikeartphotos.blogspot.no/ Blog of one of my oldest friends traappe
- http://jennysbackboom.tumblr.com/ Blog of my North Carolinian room mate
- http://stalkataantanjaa.blogspot.no/ Blog of a friend with whom I spent a lot of time in Nepal
- http://vilmahang.blogspot.no/ A photography blog that I read
- http://lehmankakkaa.blogspot.no/ A blog of my co-year in India
- http://turnipsnectar.blogspot.no/ A blog of my co-year in Bosnia
- http://teetajakahvia.blogspot.no/  Blog of one of the people with whom I traveled to Nepal


- Anniina 

UWC mediassa // UWC in the Finnish Media

Viime aikoina olen kirjoittanut / lukenut paljon UWC:stä mediassa/blogeista. 

Muutaman viikon takainen juttu Hesarista. Haastateltavana on Intiassa oleva co-yearini Elias Tuomaala. 

Seikkailunhalu vei ulkomaille lukioon (HS, 30.1.2013)

Kalevassa viikonlopun aikana ollut juttu, jossa on haastateltu viime vuonna Adriatic Collegesta (Italia) valmistunut muhoslainen Aila Hauru. 

Silmät avautuvat maailmalle (Kaleva, 10.2.2013)

Olen viikon verran kirjoitellut esittelyä, pääasiassa kakkosten ylläpitämään blogiin Norjan koulusta ja eilen sain sen vihdoin ja viimein valmiiksi. 

Hej, frå Flekke og Noreg!

Lisäksi saimme tietää, että UWC-USA alumni on tehnyt lahjoituksen, jonka avulla koululle pystytään lähettämään toinen suomalainen (joka toinen vuosi?).  // Also we got to know, that a UWC-USA alumni has done a donation that makes it possible to send another Finn there (every other year?)

Linkki Englannin kieliseen juttuun // Link to an English article

En muista oonko, jo maininnut täällä, mutta Suomen UWC-yhdistyksellä on uudet hienot ja raikkaat nettisivut. 

UWC Suomi // UWC Finland

Tälläista tällä kertaa, jos tiedätte, jonkun joka voisi olla kiinnostunut hakemaan UWC:lle vielä on aikaa mainostaa, sillä hakuaika loppuu vasta kuun lopussa.

Mitenkäs aika rientää näin nopeata

Tuntuu hurjalta ajatella, että olen ollut takaisin koululla jo kuukauden. Aika rientää todella nopeeta, muuta en voi sanoa. Viimeisen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua todella paljon. Aloitimme Theory of Knowledge- tunnit. Aine ei ole aivan niin kauhea, kuin mitä ajattelin sen olevan, mutta silti tunnen sen välillä olevan turha. Vietimme yhden viikon Malli-YK:n ja ensiapukurssin parissa. Taas hieman tavallista opiskelua ja ensi viikon jälkeen pääsemme vihdoin ja viimein Skiweekille. Skiweek on se, juttu jota olen odottanut ensiapu-kurssin ohella eniten siitä lähtien kun olen saanut tietää päässeeni opiskelemaan tänne.

Tuntuu myös hurjalta ajatella, että vuosi sitten näihin aikoihin alkoi haku olla todella ajankohtainen. Muutama kuukausi enää ja saan tietää ketkä ovat tulevat ykköseni, olen todella iloinen tästä. toisaalta on todella kurjaa ajatella, että jäljellä on enää kolme kuukautta kakkosten kanssa. Huoneeni on todella tiivis ja läheinen, en osaa kuvitella elämää täällä ilman heitä. Millaista on olla viiden hengen huoneessa kahdestaan toisen ykkösen kanssa. Ensivuonna joudun eri ihmisten kämppiksiksi, en halua edes ajatella ensi vuotta, sillä minulla ei oikeastaan ole kavereita meidän talossa, huoneeni ulkopuolelta. Ja kaikki joiden kanssa tulen hyvin toimeen talossamme on joko pohjoismaisia tai eurooppalaisia, joten todennäköisyys että pääsen samaan huoneeseen heidän kanssaan on todella pieni. Täytyy vain toivoa, että tulevat ykköset ovat todella mukavia. 

Viime viikolla, käytiin oppilaskunnan vaalit ja olen pääasiassa todella tyytyväinen uuden oppilaskunnan kokoonpanoon. Jos minulla olisi ollut muutama kokous enemmän, niin olisin hakenut House Rep., joka siis edustaa omaa taloaan oppilaskunnassa. Puheenjohtaja, kommunikaatio, talon edustaja ja lautakunnan jäsen ovat kaikki ne henkilöt, joita äänestin. Muista jäsenistä äänestin 2/5:stä. Lautakunnan jäseneksi, valittiin kämppikseni, jolla on paljon erilaisia visioita, siitä mihinkä suuntaan koulua pitää muuttaa ja olen todella samaa mieltä suurimmasta osasta asioista. Uskon ja toivon, että 

oppilaskuntamme pystyy muuttamaan asioita koululla/ kamppailemaan uusia ehdotuksia vastaan. 

Tällä viikolla valitaan hyväntekeväisyysjärjestön, jossa olen mukana, uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja/ kirjanpitäjä. Minun tiedossani on, että kumpaankin virkaan on hakemassa vain yksi henkilö. Itse olen siis hakemassa varapuheenjohtajaksi. Tämän takia, ryhmämme opettajavastaava, on halunnut minun lähettävän Suomeen kirjeitä, joissa kerromme itsestämme ja pyydämme lahjoiuksia. Olenkin lähettänyt näitä noin 20 kappaletta sähköpostitse, eri yrityksille ynmpäri Suomea ja Oulua. Tämä projekti jatkuu vielä tänää ja ensiviikolla. Jos satut tietämään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita koulutksen tukemisesta kehitysmaissa, olisin todella kiitollinen, jos laittaisitte minulle sähköpostia osoitteeseen nc12akan@stud.rcnuwc.no. 

Koulussahan täällä ollaan, eli viime viikolla oli kolme testiä ja yksi suullinen esitelmä. Matikan testi meni kohtalaisesti ja ekonomia vaikutti helpolta, vaikkakin yhteen 4 pisteen tehtävään en ehtinyt vastata ja olisin tiennyt vastauksen siihen. E-systems oli helppo, mutta en osannut kunnolla vastata kysymyksiin, sillä en ollut lukenut tarpeeksi siihen. Se oli siis perjantaina, kun ekonomia oli torstaina. Päätin siis panostaa ekonomiaan enemmän sillä sen arvosanalla on tulevaisuuteni kannalta enemmän väliä. Kohta meille aletaan puhua täällä yliopistoista oikein kunnolla. Voinkin silloin olla käytännössä nukkumassa, sillä koulussamme puhutaan melkein ainostaan yhdysvaltain yliopistoista ja todennäköisyys että haen johonkin niistä on 1 % luokkaa. 

Toivottavasti uusi oppilaskuntamme ottaa kantaa siihen asiaan, että yliopistotyöntekijöitämme opastetaan enemmän pohjoismaisista yliopistoista ja Brittien yliopistoista, sillä ne kiinnostavat minua enemmän. Kanada on kanssa yksi mahdollisuus, mutta Pohjoismaat ovat realistisempia valintoja. Pohjoismaiden etuna on myös se, että sieltä pääsee helpommin kotiin lomalle. 

Tällä kertaa tuli kirjoitettua melkein romaani, jos ensi kerralla olisi sitten enemmän kuvia tekstin sijaan... 

Hyvää Päivänjatkoa sinne missä oletkin lukiessasi tätä!

- Anniina 

Valokuvia // Photos

I finally had time to edit some of the pictures I have taken in Shutterbug meetings / from shows! 

Vihdoinki mulla on ollut aikaa editoida kuvia, joita oon ottanu Shutterbug-kokouksissa / esityksissä! Tässä ensimmäiset, lisää saattaa olla tulossa Here are some of the photos, more might come later

MUN is OVER, Malli-YK on OHI!

Finally the moment has come that Model United Nations is over. The actual days were not as bad as I thought that they would be. None of my resolutions, or the ones I supported passed, since we did not any single problem. War was declared from many parties, euro will probably break etc.

The best and the worst part is the same. Last night / morning  ( 3 a.m) I was woken up to represent  French Republic in the Crisis committee. As usual the topic of the crisis committee was Kosovo and Serbia and as usual nations did not agree on anything. The veto-countries resolution was voted down and after that veto-countries voted each resolution down. The situation ended in the declaration of world war 3. This was the worst part, but I loved crisis committee work, since there everything is really short and fast. We ended around 7 when the rest of the campus woke up.

This some of the things that we did in MUN today. I'll post tomorrow  more. Now to sleep...

Ps. I mentioned in a earlier post that I am applying to Ridderrennet, a skiing competition for physically disabled, I unfortunately received an email today that I was not selected for it. Of course I'm disappointed, but I believe that the people chosen to represent our school will benefit more from the experience, since Ridderrennet, would just be a collection of things I have done before. Also I did not put that much effort into the application. Of course, if someone selected would for some reason not take part and I was offered the chance to replace them I would happily accept the place. 

5000.

Olen todella yllättynyt ja iloinen että blogiani on luettu yli 5000 kertaa. 

Tänään se alkaa Malli-YK! Enää kolme päivää jäljellä.... 

Tässä olisi englantia taitaville, kuva siitä miltä maailma näyttää norjalaisten silmin. Tää kuva on 

nytten pari viikkoa kiertänyt sosiaalisessa mediassa. 

Ensi-Apu, Malli-YK ja oppilaskunta

Kaikkien ykkösten projekti-viikko koostuu Ensi-Apu kurssista ja Malli-YK:sta. Ensimmäinen osa, Ensi-Apu kurssi, on ohi. Toivottavasti se kurssi meni hyvin, sillä haluaisin todella olla osana ensi-apu ryhmää. Ensi-apu ryhmä saa paljon lisäkoulutusta asioista ja on myös ensi-apu henkilöstönä, joka auttaa tapaturmien tapahtuessa kampuksella. Täällä, keskellä ei mitään, ensi-apu ryhmällä on paljon merkitystä, sillä ambulanssin tulo kestää puolesta tunnista tuntiin. Kurssin aikana opin todella paljon todella hyödyllisiä asioita. Osaan nytten antaa tekohengitystä, auttaa sydänkohtauksen tapahtuessa, auttaa hypotermiasta kärsivää henkilöä, auttaa epilepsia kohtauksen saanutta yms.

Malli-YK alkaa vihdoin ja viimein huomenna. Sehän tarkoittaa sitä, että jäljellä on enää kolme päivää sitä ja sen jälkeen olen vapaa. Viikonlopun aikana olen nytten etsinyt lisätietoa kysymyksistä. Olen kirjoittanut resoluution (ehdotelma siitä mitä pitäisi tehdä), lausunnon politiikasta asiaa kohden (Ranskana)... Paljon työtä on vielä jäljellä, sillä meillä on kaksi aihetta. Onneksi toinen aihe ei ole yhtä tärkeä Ranskalle, eli toisin sanoen vähemmän työtä sitä varten.

Tänää pitäis vissiin jaksaa valvoa, sillä me juhlitaan mun kämppiksen synttäreitä illalla, mun pitäisi vielä jossain vaiheessa ehtiä paistamaan kakkupohja, joka me syödään huomenna huoneen kesken. Päivällä vietin lisäksi pari tuntia korttia tehdessä. Meen vielä illalla keräämään mun toisen kämppiksen kanssa kaikilta ihmisiltä onnittelu tervehdykset. Täällä on tapana jekuttaa ihmisiä edellisenä iltana eli tänään. Odotan tätä todella paljon, sillä mielestäni tämä kyseinen jekku sopii mun kämppikselle täydellisesti.

Kävin tänään ekan kerran oppilaskunnan kokouksessa. Päätin jo vuoden alussa että en hae oppilaskuntaan, sillä ainoa virka johon olisin hakenut on lautakunnan jäsen. Eli periaatteessa henkilö, joka kommunikoi oppilaiden ja oppilaskunnan näkemykset lautakunnalle, joka tekee kaikki päätökset. Vuoden alussa sanottiin, että kyseisen henkilön tulee olla 18-vuotias hakiessa. En ole 18-vuotias kun vaalit käydään, joten päätin että en käy oppilaskunnan kokouksissa. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että lautakunnan jäsenen täytyy olla 18-vuotias vasta elokuussa, joka ärsyttää minua todella paljon, sillä olen 18 jo silloin.

First Aid and MUN

For all the first years this PBL (Project Based Learning- week) consists of two parts. The first one is completed now. I just ended the assessment part of the 12 hour course for First Aid. I am pretty confident that I have passed it. Hopefully with good scores, since I would really like to be a part of the First Aid team. Every house has to have about 4 First Aiders, at least one female. I don't know that there would be a lot of people wanting to join the first aid team, which is good for me getting accepted. 

We have the rest of today free and tomorrow, on Sunday at 3 p.m. we start MUN with regional meetings that are followed by the opening ceremony. Luckily I don't have to write the opening speech, since I am representing the Republic of France, that has a delegate in all of the committees. I still need to write a policy statement for both issues, research the other issue more, find 5 co-submitters for my resolution... 

A lot of work ahead, but now heading to Dale with my roommate...

Mahtava viikonloppu takana!

Vietän täällä varmaan ensimmäistä kertaa viikonloppua, jolloin en ole tehnyt melkein ollenkaa kouluhommia. Perjantai iltana meillä oli tanssiaiset/disko Dalesta olevien oppilaiden kanssa. Ilta oli todella mukava. Parasta viikonlopussa on ollut kuitenkin lätkän pelaaminen. Saatiin eilen lupa mennä läheisen lammen jäälle, joka on nytten yli 20 cm paksua. Kerrankin oon jossain lajissa keskivertoa/ keskivertoa parempi täällä. Huomasin että ainoastaan suomalaiset oli ainuita tyttöjä, jotka osasivat pelata. Meillä on huomenna tai ylihuomenna talojen välinen kilpailu, jossa meidän talon pitäisi dominoida muut. Meillä on kentällinen ihmisiä jotka on hyviä pelaamaan/ luistelemaan. Sanoisin itse, että olen huono pelaamaan, mutta hyvä luistelemaan. Kuitenkin kuulin, että tänää ruokalassa ihmiset joiden kanssa pelasin olivat sanoneet että pelaan todella hyvin tytöksi. Lisäksi uskon, että monet ovat yllättyneet, että pystyn ja uskallan pelata lujaa näin pieneksi ihmiseksi. Lisäksi en pelkää haastaa ihmisiä kentällä, jotka ovat paljon suurikokoisimpia. 

Luulen, että monilla on täällä minusta sellainen vaikutelma, että en ole urheilullinen ollenkaan, sillä en ole pelannut jalkapalloa, korista yms. joita suurin osa kampuksesta pelaa ja loistavasti. Eilen yllätyin todella paljon yksi kamerunilainen poika pelasi todella hyvin, ja kuulin vasta ottelun jälkeen että hän ei ole koskaan aikaisemmin edes luistellut. Hän on kuitenkin varmaan aikaisemmin rullaluistellut yms. Koska sellaisia taitoja ei opita yhdessä tunnissa. Tai pelannut maahockey:ä. 

Viikonloppuun on kuitenkin valitettavasti kuulunut myös jonkin verran opiskelua. E-systemsin labran kirjoitus ja Ridderrent hakemuksen viimeistely. Nytten molemmat on onneksi lähetetty eteenpäin. Toivon todella että pääsen Ridderrenttiin mukaan. 

Illalla olen kuitenkin menossa takaisin jäälle, vaikka olenkin siellä ollut jo 3 tuntia tänää. Menemme korjaamaan jäätä, jossa on hullun isoja rakoja ja railoja. Onneksi mitään pahempaa ei tapahunut, mutta toisaalta tänää jäällä oli pääasiassa ihmisiä, jotka ovat kokeneita luistelijoita. 

Luistimet pitäisi periaatteessa palauttaa joka kerran jälkeen, mutta sain suostuteltua opettajan joka on vastuussa niistä antamaan nuo yhdet minulle, sillä ne ovat ainoat luistimet, jotka eivät ole liian isot ja joissa on hokkariterä. Eilen siis pelasin lätkää aivan kamalilla kaunokeilla. Onneksi löysin nytten nuo hokkarit. Niissä on kuitenki aivan kamala kiinnitys systeemi; ei nauhoja, vaan joku ihmeellinen vetonauha systeemi ja tarranauha. No ei täällä ole varmaan ketään muuta, jolla on 36:n jalka ja tarttee hokkareita. Lisäksi kaikki mailat on suunniteltu 30 cm pidemmille ihmisille. No onneksi täällä on sentään suomalaisia KOHO:n mailoja. 

Kirjoittelen taas tänne jossain vaiheessa ensi viikolla. Silloin pitäisi olla aikaa, koska meillä alkaa ensiapu ja malli-yk eli siis ei normaaleja tunteja viikkoon tiistain jälkeen. 

An awesome weekend!

So this weekend I did almost nothing related to school and had a lot of fun. The main reason for this is that the pond near has ice over than 20 cm which means that we are allowed to skate on it. I just loved playing hockey a lot. On Friday we had a prom with the students from Dale. It was really fun! I had this nice black and white polka dot dress.

Yesterday I woke up early (for the weekend) at 7 o'clock and then went to study in a classroom for   a couple of hours and finished my e-systems lab report, with what I am not happy about. Then around 2 p.m. I went to the pond and played for about an hour. It was extremely fun. We have some really talented people here. At least in one sport here I am average or better. Later in the evening I went to the pool and swam for about an hour. We were in the sauna, yes we have a sauna here, when the people at the Haugland center turned the lights out at 9 p.m. sharp. Luckily we got out of the sauna without anything happening. I walked back to the room ( few minutes) to take a shower and during that time my hair froze.  I stayed up until 1 a.m then slept for a couple of hours, woke up at 3 a.m to watch MInnesota Wild vs. Colorado Avalanche game. Unfortunately I couldn't stream it and then went back to sleep. Woke up again around 8 o'clock did nothing for the next 3 hours, went to get skates and ate brunch. worked a little bit more, left to the pond and played for about 3 hours. Came back ate dinner and now I'm writing this blog post. Today I'll be going back to the pond to fix the ice, by putting water to the cracks (and there are a lot of cracks). This is because we are thinking about playing a house competition tomorrow and Tuesday.

We have normal classes only on Monday and Tuesday and then we are having First Aid-training and after that we will have Saturday free and on Sunday we start MUN. I'm so happy that MUN is soon over. I have nothing against it but I will have much more time again after MUN has ended. About not having time, I really miss my free-block!

I still won't post pictures since I have not had time/ enthusiasm to edit them .


Suomeksi kirjoittelen taas lisää huomenna tai ylihuomenna 

Sjuk dag

Eilen oli tosi hektinen päivä, eka tunnit, sitten siivous, sitten nordic studies, tunti vapaata, syömään, global concerns, talojen välinen uintikilpailu. Ja jossain välissä onnistuin tulemaan vielä sairaaksi. Illalla oli vielä ihan hyvä olo, mutta aamuyöstä päädyin oksentamaan kaksi kertaa. Onneksi ehdin molemmilla kerroilla yläsöngysstä vessaan. 

Tänää en siis ollut tunneilla, vaan oon pääasiassa nukkunut, kirjoittanut EAC-päiväkirjaa ja e-systemsin labraa. Tällä hetkellä se labra on melkein valmis, mutta teen sen illalla tai huomenna valmiiksi. Perjantaina keskiyöllä nimittäin on deadline. Tänää kävin kuitenki istumassa puolisen tuntia DROP:in kokouksessa, sillä olen todennäköisesti hakemassa taloudenhoitajaksi. Lisäksi kävin katsomassa ruoka EAC:ssä Jiro dreams of sushi-elokuvan/dokumentin suosittelen sitä kaikille! Jiro dreams of Sushi trailer, kannattaa katsoa ja sen jälkeen katsoa koko dokumentti. Itselle ainaki tuli aivan kamala nälkä sitä katsoessa. 

Huomenna olisi ainakin tarkoitus mennä tunneille. 

Ensi kerralla tulee myös valokuvia tänne blogiin

Anniina

Leipomista, siivoamista, ruuan laittoa yms.

Viime viikon aikana ehti tapahtua ihan älyttömän paljon. Oli eka koe, ToK (Theory of Knowledge, filosofian tyylinen ain) ehti alkaa... No viime viikko oli sitten tosissaan paluu kouluun, joten viikonloppuna otetaan/ on otettu rennommin. Oon tehny todella paljon ruokaa, leiponu leipää yms. nytten viikonlopun aikana. Ehdin kyllä käydä ottamassa mun kämppiksestä muotokuvia valokuvauskerhoa varten.

Kampuksen puheenaiheena on ollut perjantai-lauantai yönä tapahtunu oppilaiden käräytys alkoholin juomisesta ja polttamisesta. Polttajat ja kaikki juojat, paitsi yksi saivat rehtorin varoituksen. Yksi alkoholin käyttäjistä lähetetään kotia joksikin aikaa, sillä hän oli tuonut alkoholin kouluun. Lisäksi osa oppilaista saivat varoituksen, sillä he olivat toisen ihmisen huoneessa kello 24 jälkeen.

Mielestäni koululla on melko tiukat säännöt, sillä suurin osa oppilaista on yli 18-vuotiaita ja lain silmissä he saisivat juoda. Koululla pitäis olla joku tietty paikka, jossa yli 18-vuotiaat voisivat juoda turvallisissa olosuhteissa, sillä jossain vaiheessa tulee varmaan vielä tapahtumaan jotakin, kun ihmiset kulkevat - 20 asteessa ulkona pois koulun alueelta juomassa. Suurin osa oppilaista eivät ole tottuneet yhtä kylmiin olosuhteisiin kuin täällä on.

Lisäksi viikonloppuisin täällä on ihan normaalia, että ihmiset menevät nukkumaan vasta aamulla 5 maissa  ja jos ihmisistä ei ole haittaa muille huoneessa asuville, niin ei house mentorit saisi puuttua asiaan.

Tämän kaiken ja muun ohella päivähuoneemme on ollut kaaoksessa taas kerran. Tällä kertaa etenki astianpesuallas on ollut aivan kamalassa kunnossa. Eilen, kun makaronilaatikko oli uunissa, päädyin tiskaamaan kaikki astiat ja sen jälkeen lähetin koko koululle sähköpostin, jossa oli ennen ja jälken kuva ja kysymys että kummanko haluat mielummin nähdä. Olen tällä hetkellä ylpeä talostani, sillä kukaan ei ole tuonnut yhtään astiaa sinne pesemättä niitä. Toivottavasti tilanne pysyy samanlaisena jonkin aikaa. Jos ei niin menen valittamaan jollekin (ainakin house mentorille), sillä sotkuisuus ei haittaa minua ollenkaan. Pöytäni on kokoajan kaaoksessa, mutta astiat pesen aina, sillä niissä voi kasvaa vaikka mitä bakteereja ja en halua että saan itse tai että joku muu tässä talossa saa jonkun taudin bakteerien johdosta.

Olen kirjoittamassa tällä hetkellä hakemusta Ridderrent-tapahtumaan, jonnekka toivottavasti pääsen. Tapahtuma on pääsiäisen jälkeen Lillehammerin lähellä. Ridderrent on kansainvälinen vammaisten laskettelukilpailu. Itse olen siis hakemassa avustajaksi tapahtumaan. Luulisi, että vammaistyö, jota olen aikaisemmin tehnyt merkitsisi jotakin ja isosena olo, sillä avustajat tulevat myös järjestämään kansainvälisiä iltoja vajaan viikon aikana muutaman kerran.

Back at home my second home!

Tomorrow at  5 a.m. local time a week has passed since leaving home and travelling to Norway for the second time in my life. This time my first trip will last 3 months (still 75 days) and then Easter break and 5 days back home arrives. The second part of my second term at RCN, will last about 2 months. Those 2 months will probably be the saddest, most stressful and happiest months I have ever experienced. At the end of May (23rd) we have to say good-bye to the second years, who have come so close to us. Well we shouldn't be thinking about that since  a lot will still happen before that. 

Back to the present; This week has gone by so fast. I have already got used to doing schoolwork. Tomorrow my plans include baking rye-bread for the first time alone. I have the doe rising in a bowl on our bathroom floor. I'll post some pictures tomorrow or Sunday. Writing/ Editing one 'blog post' for school. Eating some of the bread. Making food to freeze and eat later. 

I got a new camera as Christmas present from my parents and here are some of the photos that I have taken with it back home during break I really like the second photo and the last ones. The first four photos are from Kuusamo, Northern-Finland and the last four photos are from my hometown Oulu. All of the photos were taken in natural sunlight (except the one with the icy candle picture) I haven't edited the photos in anyway expect from changing one picture from color to black and white. Kirjoittelen tänne suomeksi huomenna!

Flekke, taas kerran!

Eilisen melkein kokopäivän matkustuksen jälkeen pääsin nukkumaan omaan sänkyyni Suomi-talon huoneessa 103! Matkat meni kohtuullisesti, Osloon asti, jossa laukkuni ei tullut, koska se on kuulemma jätetty jo Oulu-Tukholma koneesta pois. No onneksi, sen pitäisi tulla tänään tai huomenna tänne koululle. Lisäksi lähdimme Oslosta Førdeen noin puolituntia myöhässä. Førdessä koulun kuljetuksesta uupui kaksi paikkaa, mutta minä ja norjalainen kakkonen pääsimme sitten paikallisbussin ja opettajan kyydillä takaisin koululle. Tulin huoneeseen, jossa ei ollut ketään ja ajattelin että varmaan kaikki ihmiset ovat Kantiinassa syömässä ja kun kävelin sinne huomasin, että siellä oli ainoastaan se sama norjalainen, jonka kanssa saavuin Flekkeen. Onneksi jonkun ajan päästä tuli lisää ihmisiä Bergenistä koululle, emmekä tunteneet oloamme enää omituiseksi. Kävin suihkussa ja skypetin kotia, jonka jälkeen menin suoraan nukkumaan. Heräsin yön aikana muutaman kerran, mutta periaatteessa nukuin 12 tuntia ja nyt on aamiainen syöty ja alan vihdoin ja viimein etsimään tietoa Malli-YK:ta varten, joka on muutaman viikon päästä. Niin jos en ole aikaisemmin täällä maininnut niin olen Ranska.

Hyvää päivänjatkoa sinne missä luetkin tätä!

It is Christmas!

It is Christmas eve, and in a few hours my grandparents will come to our house and we'll eat Christmas dinner and after they have left comes the best part of Christmas: opening the presents. We have had presents under the tree for a few days and I know some of the things I will be getting, but some will surprises for me. A sure one will be a new camera, to replace the old one that I broke in Madrid, but I still don't know the exact model. I hope my parents will enjoy the presents I bought and made for them. 

As the year is coming to an end I want to Thank all of You, my beloved readers. I will still do a post that sums up the year before New Year, you might even see it here tomorrow or on Boxing Day. 

And as it is a Finnish tradition to celebrate Christmas already on the eve: 

Merry Christmas 

&

all the best for the year 2013!

Photos, Photos and Photos !

Finally after five weeks I have been able to take photos again. These ones I took yesterday evening and they aren't that good but at least something. I think that they tell a lot about life back home. I have this project of knitting wool socks for my parents as a Christmas present (don't worry they know about it, I'm not spoiling it) and for my lovely roomies. These photos were taken yesterday so I have finished the first sock already and have done half of the other one. This particular one is for my mom. Both of us just love the color of the yarn. Also as the Finnish Independence has already been, our house looks very Christmassy.
I think I should stop talking and let you enjoy the pictures!

Kotona

Hei,
saavuin eilen iltapäivällä alkuperäisillä lennoillani kotia. Niitä ei oltu sittenkään peruttu, kuten luulin aluksi. Olen syönyt, nukkunut, käynyt kävelyllä, neulonut villasukkaa ja valitettavasti tehnyt kouluhommia.

Bergen, Kööpenhamina,??

Ollaan nytten loman aluksi istumassa lattialla Bergenin lentokentällä, odottamassa että lipputiski aukeaa. Liput mulla siis on/oli, mutta lento Kööpenhaminasta Ouluun on peruttu ja odottelen nytten että mitä kautta minut uudelleen reititetään. Osa oppilaista täällä nukkuu ja osa, kuten minä kirjoittelemme blogeja, teemme koulutöitä, luemme kirjaa yms. Seuraavaksi mulla olisi vuorossa englannin written task, joka pitää palauttaa sunnuntaina opettajalle.

Kirjoittelen tännekin sitten kun olen kotona tai tiedän lisää suunnitelmistani.

-Anniina

In English for a long time

The first term ended today and therefore I have time to update this blog in English, for the first time in several months. I am now at Bergen airport waiting for a service desk to open at five o'clock, so that I'll know how I'm getting home. My original flight from Copenhagen has been cancelled due to bad weather. I am not the only one in this situation. If I am lucky I'll be home half an hour later than I was first supposed to be, but if I'm unlucky then I'll be back home at 2 a.m. Sunday. 

Since I last posted in English a lot has happened! I spent my November break week in Madrid, broke my camera, have studied a lot and now on the way home. One of the reasons, why I haven't posted in sometime in English is that I don't have any pictures to show of the life on Campus. 

I cannot remember all that has happened during the past 4 weeks, since we have had an Asian show, winter show, Christmas dinner, last day of classes etc. Life on Campus has been in a way demanding with academic work, but also some of the best times on campus have been during the past weeks. 

On Thursday, me and my second year, dressed up in our national costumes. We had a quite nice Independence day celebration among the for Finns on Campus. We ate Finnish food and chocolate. 

After the Finnish gathering I went back to my room and had awesome time with my some of my roomies. I will miss them a lot during the next month, that I'll be away from them. 

I'll try to post more in English during my break and after the break!

-Anniina 

Flekkestä vielä

Vaikka kuinka lupailin, että seuraava teksti tulee Bergenistä tai Suomesta, silti kirjoittelen tätä Global Politicsin tunnilla. Tämän tunnin jälkeen enää yksi vertaileva analyysi tehtävä englantiin ja sitten alkaa loma. Huone pitää vielä siivota loppuun ja niin edelleen. Lähdetään tänään illalla kuudelta Bergenin kentälle, joten todennäköisesti postailen jossain välissä kentältä. Bergenissä vietän sellaisen 9 tuntia, ennen kuin pääsen jatkamaan matkaani Kööpenhaminaan. Onneksi en ole menossa Amsterdamin kautta, kuten monet täällä tekevät, sillä sinne kuulema laskeudutaan, mutta sieltä ei lennetä pois.

Huomenna saan taas kunnon ruokaa pitkään pitkään aikaan. Pääsen nukkumaan omaan ihanaan sänkyyn. Pääsen taas ottamaan valokuvia, jota olen kaivannut paljon. Näen kavereita ja vanhoja opettajia maanantaina, kun menen esittelemään UWC-liikettä vanhalle koululleni, Lyseolle.

En kuitenkaan tiedä, miten osaan nukahtaa ilman rakkaita kämppiksiäni. Miten tiedän, koska kello on yksitoista illalla, kun ei ole norjalaista tulossa mumisemaan kiinaa huoneeseeni.

Eilinen ilta oli pitkästä aikaa paras kampuksella. Ensi vietimme 12 asti aikaa suomalaisten kanssa juhlien itsenäisyyspäivää. Katsoimme Linnan Juhlien kättelyn, jonka aikana söimme karjalan paistia ja pullaa. Tämän jälkeen pidimme pienen tauon, jotta toinen kakkosistani pääsi käymään EAC:ssä. Jatkoimme vajaan tunnin jälkeen katsoen Tuntematon Sotilas- elokuvan, saatiin itsetehtyjä pipareita ja suomalaista suklaata. Suomalaisten kanssa vietetyn ajan jälkeen aloin viettämään mahtavaa aikaa Kellyn ja Jennyn kanssa (Brasilialainen ja USA:lainen kämppis), mukaan liittyi myös espanjalainen kakkonen. Suunnitelmissa oli katsoa elokuva, mutta lopulta päädyimme vain olemaan, pakkailemaan ja puhumaan asioista. Viimeksi menin nukkumaan yhtä myöhään Introweekillä.

Tuossa on kuva siitä ruuasta, jota saimme eilen.

Kolme päivää ja vapaus, Neljä ja kotona

Postauksen otsikko kertoo aikalailla miltä tällä hetkellä tuntuu. Kolme koulupäivää vielä jäljellä ja sitten alkaa ansaittu loma. Loma, joka kestää kuukauden. Neljä päivää ja olen kotona tähän aikaan.
Olen odottanut viimeisen viikon kotiin pääsyä jo paljon, varsinkin nytten sillä kouluhommia ei ole enää kovin paljoa. Huomenna on ihan tavallinen päivä, paitsi että meidän talon pitää aloittaa perusteellinen siivoaminen. En muista, että olenko aikaisemmin maininnut, että koululle jäävät oppilaat muuttavat viikoksi meidän huoneisiin. Tämä tarkoittaa, että kaikki tavarat pitää raivata pois tieltä. Olen aloittanut pakkaamaan jo eilen. Lopullisen pakkaamisen voin vasta tehdä perjantaina näihin aikoihin, kun viimeinen tunti on ohi.

Torstaina vietetään täällä suomalaisten kanssa itsenäisyyspäivää, elikkäs katsotaan Tuntematon Sotilas (oon kattonu sen vaan kerran alusta loppuun), Linnan juhlat, syödään karjalanpaistia ja pullia. Torstaina olisi tarkoitus mennä kouluun kansallispuku päällä.

Perjantaina lähdemme siis joskus kuuden ja seitsemän välillä koululta Bergeniin. Bergenissä vietetään yö lentokentällä ja kuudelta lauantai aamuna lähtee kone Kööpenhaminaan. Koneessa on onneksi muitakin oppilaita, eli en joudu matkustamaan ensimmäistä lentoa yksin. Seuraava kone lähtee 10 maissa ja laskeutuu Ouluun vähän yhden jälkeen.

En edes tiedä mitä haluan tehdä ensimmäisenä, kun pääsen kotia. Haluanko syödä kunnollista ruokaa, käydä suihkussa, nukkua tai jotain muuta.

Juuri äsken oli vuoden viimeinen College Meeting, jossa puhuttiin talojen siisteydestä. Olen järkyttynyt, sillä kuulemma talot ovat siistimmässä kunnossa, kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi julistettiin keillä on siisteimmät talot ja järjestys oli: Islanti, Norja, SUOMI, Ruotsi ja Tanska. Ihmettelen oikein kunnolla, että millä ihmeen keinolla meidän talo ei ollut viimeisenä.

Toivottavasti ensi vuonna meidän talo on siistein, sillä joka viikko siistein talo saa hedelmäkorin.

Seuraavan kerran tulen varmaan kirjoittelemaan Bergenin kentältä tai koto-Suomesta. Tammikuuhun asti heippa hei Flekkestä.

- Anniina

Joulu on jo oven takana

Joulu on vallannut kampuksemme, vaikka itse päivään on aikaa vielä 24 päivää. Ulkona puissa on jo jouluvaloja, kantiinassa on joulukuusi ja muita jouluisia koristuksia. Taloissa on jo joulukuusia (paitsi meidän talossa), koristeita ja niin edelleen. Sillä tänään on viimeinen lauantai, jonka vietämme kampuksella, saamme jouluaterian tänään. Täällä voi jo kuunnella joulumusiikkia ilman, että pidetään outona. Jouluista tunnelmaa lisää se, että viimeisten parin päivän aikana meillä on ollut lunta täällä, ei kuitenkaan yhtä paljon, kuin Helsingissä, mutta kuiyenkin jonkin verran. Lisäksi aamulla, kun kävelin vähän ennen kahdeksaa talolta luokkahuoneeseen, huomasin, että vuonoa päällysti ohut jääpeite.

Vielä jäljellä 7 jouluista päivää ja olen kotona.

-Anniina

Elämää ja Ajatuksia

Heippa hei,
toivottavasti joku siellä edes lukee minun blogia, vaikka päivitys tahti on ollut todella harva. Syyt on aikalailla samat kuin viime postauksessa. Meillä oli eilen Asian Day / Aasia päivä. Päivä alkoi Nepalilaisella teellä, joka oli aivan taivaallisen makuista ja jota juodessa tuli kaikki ihanat muistot Nepalista mieleen. Iltapäivällä oli basaari, jossa pystyi kiertelemään eri maiden kojujen luona ja joissakin sai maistaa jotakin syötää ja joissakin vain esiteltiin sitä maata. Ruoaksi saimme japanilaisia riisipalloja, kana curry - juttua, joka oli älyttömän hyvää ja japanilaista kakkua. Tämön jälkeen pääsimme taas nauttimaan Asian Show:sta. Itse esiinnyin showssa Lohikäärme-tanssissa, joka meni mielestä paljon paremmin kuin mitä ajattelin etukäteen.

Viime viikolla oli kohtuu hektistä varsinki loppuviikosta, sillä meillä oli keskiviikosta perjantaihin harjoituksia iltaisin, e-systemsin koe, englannin suullinen esitys, joka meni mielestä todella hyvin, huomiseen Syyria aiheeseen esitelmään valmistautumista, ensi viikon maanantaina esitettävän Lucia kulkueen harjoittelemista. Siihen palaan vielä myöhemmin uudestaan. Normaalit kouluhommat, harrastukset, perjantaina talojen välinen urheilukilpailu. En tiedä monesko Suomi-talo oli, mutta sen tiedä että meidän loistavat jalkapallo pelaajat voitti kaikki ottelut, sulkapallo ei vissiin menny niin hyvin ja sitten lentopallossa taidettiin olla toisia.

Ensi viikolla on kanssa kiirreistä, mutta mulla ei ainakaan ole tiedossa, että olisi muita kokeita, kun economicsin iso koe, josta on pakko saada hyvä numero, sillä vaikka osaan asiat, kokeissa en menesty hyvin. Matikassa saattaa olla testi, muttei varsinaista koetta. Englantiin pitää kirjoittaa 1000 sanainen kirjoitelma ja Global Politicsiin 1500 sanainen essee aiheena Analysoi kansainvälisen yhteisön reaktio Syyrian konfliktiin. Noissa meneekin varmaan ensi viikonloppu, joka onkin sitten viimeinen kampuksella pitkään aikaan.

Vielä ennen lomaa on kuitenkin kaksi viikkoa koulua ja niihin sisältyy paljon muutakin kuin opiskelua ja kouluhommia. Huomenna alkaa Religions week, eli meille esitellään joka päivä joku eri uskontoja erilaisten esitelmien ja ruokien ja tapojen kautta. Odotan tätä viikkoa todella paljon, mutta toisaalta, kammoan sitä kanssa. Tiedän, että suurin osa ihmisistä, jotka esittelevät ovat todella uskovaisia (muutamia lukuunottamatta), ja he tuovat esille kiihko mielipiteet. Olen itse kristitty, mutta en silti usko kaikkeen, mitä raamattu sanoo ja täällä on esimerkiksi ihmisiä, jotka uskovat luomiskertomuksen olevan totta. Pelkoni onkin se, että jos pidän kaulassa ristiäni, kuten normaalisti, ihmiset yhdistävät minut helposti näihin ihmisiin.

Ensi viikonloppuna meillä on lauantaina Winter Show (Talvi Show), jossa on joitain esityksiä, minulle ei kylläkään ole mitään hajua, mitä siellä tulee olemaan. No ei mulla olisi aikaakaan suunnitella mitään esitystä. Joudun kuitenkin osallistumaan vielä jouluun liittyviin esityksiin, sillä minun pitää olla osana jo aikaisemmin mainittua Lucia kulkuetta. Huvittavinta tässä on, että olen ainut Pohjoismaisista täällä, joka ei vietä kyseistä päivää. No eikä siinä kaikki, saan laulaa ainoastaan ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Ei hätää, suomi on kyllä edustettuna, mutta Ria (toinen suomalainen ykkönen täällä) esittää sen soolon. Ensiksi sain tapella yksin pitkään, että sitä edes lauletaan suomeksi. No parempi näin sillä minä en omista lauluaääntä, kaikki musikaalinen kykyni sijoittuu pianon soittoon ja sekin on todella heikkoa. Tulen juuri tapaamisesta/harjoituksista ja on todella inhottavaa, että jo toisen kerran peräkkäin joudumme perumaan harjoiuksista, koska vain 6 tai 10 30:stä pohjoismaalaisesta ilmaantuu paikalle.

Kuten varmaan kaikki suomenkieliset lukijani tietävät, että Suomi eroaa todella paljon muista pohjoismaisista kielistä ja tästä saan kuulla todella paljon täällä. Sekä pohjoismaisilta kommenteilla kuten "Huoneessa on 10 pohjoismaista jos lasketaan mukaan suomalainen", "suomi on maailman omituisin kieli" yms. Tiedän, että 99%  näistä kommenteista on sanottu vitsinä, mutta olen kuitenkin sen verran isänmaallinen, että kielemme pilkkaaminen harmittaa minua ja tekee oloni aina välillä epämukavaksi. Lisäksi kommentit siitä, että emme olisi pohjoismaa on mielestäni naurattavia. Olemme kuitenkin kieltä lukuun ottamatta hyvin samanlaisia ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Vaikka kaikki puhuvat suomen kielestä paskaa sen takia, että se on hyvin erilainen kuin muut kielet, joita kampuksella kuulee (viroa lukuunottamatta), olen kuitenkin älyttömän ylpeä omasta kielestäni.

Olen muutenkin huomannut täällä, kuinka paljon oikeasti suomalaisuus merkitsee minulle ja kuinka paljon minussa on todella suomalaisia piirteitä. Olen aina aikaisemmin ollut omasta mielestäni melko kansainvälinen ihminen, mutta jotenkin täällä kansallisuuksien sekamelskassa, se oma kansallisidentiteetti vahvistuu.

Kansallisidentiteettiä saadaan oikein kunnolla juhlia kaksi päivää ennen lomalle lähtöä, itsenäisyyspäivän muodossa. Suunnitelmia on jo olemassa, ja olen todella iloinen, että täällä on 3 muuta ihmistä, joidenka kanssa juhlistaa sitä. Kuitenkin samalla olen hieman ärsyyntynyt/tympääntynyt, sillä olen kuitenkin kotona vain kahden päivän päästä. Tänä vuonna en pääse kasaamaan joulukuusta (meidän perheellä on tekokuusi), leipomaan ensimmäisiä pipareita tai joulutorttuja, katsomaan itsenäisyyspäivän vastaanottoa niin että kommentoin joka toista pukua äidille, syömään mätileipiä yhtäaikaa kättelyn kanssa.

Kuitenkin olen hyvin iloinen, että pääsen näkemään isääni, isovanhempia ja kavereitani ensimmäistä kertaa kolmeen ja puoleen kuukauteen. Tähän kaikkeen on jäljellä enää 13 päivää.

Kohta nousen koneeseen haikeana,
mutta laskeutuessa olen jo askeleen lähempänä, 
askeleen lähempänä kotia, 
taloa jonka vieressä on keltainen talo, jota remontoidaan, 
taloa, jossa on numero 28, 
taloa, jossa on kolme kerrosta, 
taloa, jossa asuu ihmisiä, joista välitän eniten tässä maailmassa, 
taloa, jossa on minun oma sänkyni, 
taloa, joka sijaitsee paikassa, joka merkitsee minulle hyvin paljon, 
paikassa, jossa olen kasvanut, jonka kaduille sijoittuu paljon muistoa 
Paikassa, jossa olen oma itseni ja jonka tunnen kodikseni. 
Olen tällöin takaisin rakkaassa Suomessa,
Olen tällöin takaisin Oulussa, 
Olen tällöin KOTONA

-Anniina

Lomaa ja koulua...

Pitkästä aikaa kirjoittelen taas tänne.

Syitä on monia miksi en ole kirjoitellut sitten Bergenin jälkeen. 

1. Olin viikon lomalla Madridissa

2. Ei ole kuvia, joita julkaista 

3. En voi ottaa uusia kuvia, sillä kamera on rikki

4. Koulu on taas alkanut ja paljon tehtävää 

Tässä postauksessa ajattelin kokeilla uutta tyyliä eli kerron asiat osioittain, enkä yhtenä sillisalaattina, niin kuin yleensä päädyn tekemään.

1. 

Madridiin meno syi todella hyvin siihen asti, kunnes oli aika poistua koneesta Madridissa. Lufthansan tylntekijöillä oli siellä menossa lakko elikkäs jouduimme ensin odottamaan koneessa puolisen tuntia ennen kuin bussi tuli hakemaan meitä. Kyllä yksi bussi tyhjensi ison, täyden, lentokoneen, siihen tarvittiin kolme kyydillistä, että kone oli tyhjänä. Jouduin käytännössä odottamaan kaikki kolme bussillista, vaikkakin itse pääsin toisella, mutta äiti tuli viimeisellä ja hänellä oli passini niin en uskaltanut edetä. Laukut olivat toinen ongelma, sillä odotimme laukkujamme kaksi tuntia kentällä, jossa ei saanut mistään käytännössä mitään infoa ja jos infoa tuli niin ainoastaan espanjaksi. Madridiin ei tosiankaan kannata lähteä, jos ei puhu espanjaa ollenkaan, sillä huomasimme, että englantia ei puhuta ja jos puhutaan niin se ei ole hyvää. Harmiksemme emme puhu espanjaa eli kaupankassalla esimerkiksi olin välillä ihan kujalla, jos piti antaa esimerkiksi 5 senttiä lisää. 

Hotellimme oli todella hyvällä paikalla aivan keskeisellä sijainnilla Callaon aukion ympäristössä, jossa oli käytännössä kaikki vaatemerkit edustettuna, tai ainakaan en itse kaivannut sieltä mitään. Ainoaksi ongelmaksi shoppailun kanssa tuli Nomination palan löytäminen. Yleensa aina El Corte Ingles- tavarataloissa on niitä, mutta nytten Madridin pääliikkeestä eikä toisestakaan liikkeestä löytynyt kyseistä merkkiä. Mulla on siis ollut tapana kerätä paloja aina reissun päältä, onneksi Espanjan lippu jo löytyy. 

Tiistaina menimme katsomaan kunnollista jalkapalloa Santiago de Bernabeun- stadionille. Kyseinen ottelu oli Real Madrid vs. Borussia Dortmund eli Mestarien Liigan lohkovaiheen ottelu. Lopputulos oli 2-2, tietysti olisin toivonut Madridin voittavan, sillä vaikka kannatan yleisesti ottaen Barcelonaa, kannatan espanjalaista jalkapalloa. 

Reissun aikana tuli kierrettyä museossa, palatsissa, puistossa ja kaupoissa. Madrid on siinä mielessä ihanan rento lomakaupunki, että siellä ei ole mitään pakollisia nähtävyyksiä, kuten Pariisissa on Eiffel-torni ja Barcelonassa Sagrada Familia. Loman aikana sain rentouduttua, nukuttua univelkoja pois ja syötyä hyvää ruokaa. 

2. & 3. 

Kuvia ei tosiaan ole, koska kamera meni rikki heti loman alussa. Sain Suomesta uuden muistikortin ja kun laitoin sen kameraan, tuli tieto, virhe muistikortin kanssa. Kun otin kameran poissa niin huomasin, että siellä oli metallipiikki taittunut ja tällä hetkellä kamera odottelee Oulussa korjausta/ täällä odotellaa uutta kameraa, kun palataan Suomeen.  Siihenkään ei ole enää kun 21 päivää. 

4. 

Koulua on tosiaan käyty yksi viikkoa ja heti annettu suullisen esitelmän FOA:n valmistelu. Tätä varten olen päättänyt analysoida John F. Kennedyn virkaanastujais puheen. Itse tykkään tavasta, jolla puhe on rakennettu ja kuinka se viestii positiivista asennetta (pääosin), vaikka kyseisellä hetkellä maailmassa oli kylmäsota menossa. Written Task (800-1000) sanainen kirjoitelma, pitäisi korjata ja lähettää opettajalla valmis versio jossain vaiheessa, mielellään ennen lomalle lähtöä ja sitten aloittaa toinen written task. Kokeitakin on tällä viikolla ollut kaksi, ekonomia ja matikan testi, matikka ainakin tuntui menevän todella hyvin, aloitettiin juuri eksponentin ja logorytmit. Ekonomiaan en edes halua saada takaisin ei se ainakaan tuntunut menevän hyvin. 

Huomenna mun olisi pitänyt mennä DROP:in kanssa Fordeen , mutta olen flunssassa, niin se Forde jää vieläkin näkemättä.