Thursday, February 28, 2013

Photos / Valokuvia

So Finally some photos and almost no text at all!

room photo
FH103, room picture / FH103, huonekuva
IMG_0692
Started the mornings in Skiweek with some stretching // Aamut aloitettiin hiihtoviikolla venyttelyllä
IMG_0742
You know, some people believe that the ski tracks are made with Kvikk Lunsj // Tiesitkö, että jotkut uskovat, että ladut tehdään Kvikk Lunsj:lla
IMG_0745

IMG_0728
A break from skiing was always needed // Taukoa hiihtämisestä tarvittiin aina 
IMG_0723
Still a happy skier, after the first part of the uphill // Vielä iloinen hiihtäjä, ensimmäisen ylämäen jälkeen
IMG_0529
A pair of wool socks that I get sent here from my Grandma, who knits them for DROP. The ones I have knitted look similar, but have different patterns. // Pari villasukkia, joita saan aina välillä paketissa tänne Mummiltani, joka neuloo näitä DROP:lle. Mummi, Kiitos todella paljon kaikista sukkapareista, joita olet meille kutonut!


Tuesday, February 26, 2013

Mitä suomalaisasukille FH103ssä kuuluu?

Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen kun olen viimeksi kirjoitellut tänne kuulumisiani, voitte siis valmistautua lukemaan romania.

Viime viikolla olimme laskettelemassa ja hiihtämässä ykkösvuotisten kanssa Strynissä, joka sijaitsee n. 4 tunnin ajomatkan päässä koululta. Sitä edellisellä viikolla oli normaalia koulua, ei kuitenkaan onneksi liikaa opiskelua. 

En muista olenko puhunut blogissani hyväntekeväisyysjärjestö DROP:sta. Järjestö kerää rahoitusta koulutuksen tukemiseen kehitysmaissa, tällä hetkellä meillä on projekteja Ghanassa, Kiinassa ja Meksikossa. Lisäksi meillä on suunnitteilla projekti Nepaliin. Järjestössämme on n.20 aktiivista jäsentä, jotka ovat koulumme oppilaita, kaikki jäsenet ovat jossain komiteassa. Komiteat ovat matkamuistot, tuotteet, kahvila ja kommunikaatio. Olen ollut jäsen matkamuistoissa, eli olemme myyneet matkamuistoja, joita ihmiset ovat lahjoittaneet meille. Lisäksi olen ottanut valokuvia tuotteistamme, myynyt tuotteita, leiponut kahviloihin yms. Viime kokouksessa toimenkuvani muuttui suuresti, sillä minut valittiin puheenjohtajaksi. Olin suunnitellut hakevani vain varapuheenjohtajaksi/kirjanpitäjäksi, mutta päädyin lopulta hakemaan molempia paikkoja ja voitin äänestyksen puheenjohtajuudesta. Olen todella tyytyväinen siihen, ketkä saivat paikat. Varapuheenjohtajana toimii tänä vuonna Etelä-Afrikkalainen Tots, kommunikaatiossa ja sihteerinä on Jenny (kämppikseni), kahvila komitean johtajana on ruotsalainen Julia (jonka kanssa yritän puhua vapaa ajalla Ruotsia), matkamuistoissa on johtajana Mario (Honduras) (ainut ykkönen minun ohella siellä), tuotteista vastaa Hong Kongilainen Tim (joka on todella hyvä suunnittelemaan tuotteita ja julisteita yms.). Päivät ennen skiweekiä ja sieltä tulon jälken olen tehnyt aika paljon hommia DROP:n parissa, sillä koulusta ei ole ollut niin paljon tehtävää viikon tauon takia.

SKIWEEK oli selkeästi paras viikko, jonka olen täällä viettänyt! Lähdimme sunnuntaina aamulla kahdella bussilla ja kahdella minibussilla koululta. Olin onnekas ja pääsin vuokrattuun bussiin, joten meillä oli loistava ja tasainen neljän tunnin ajomatka kotia. Koulun bussissa ei saada lämmitintä pois päältä, joten kun se on täynnä siellä on todella lämmintä. Olimme perillä Strynissä n. 12 maissa ja heti ryhmät 1 ja 4 menivät hiihtämään. Olin itse ryhmässä 4, jonka vetäjinä olivat Summer (kanadalainen filosofian opettaja) ja Sarah (kiinalainen kiinan kielen opettaja). Ekana päivänä harjoittelimme perusteita ja pohjoismaiset hyvät hiihtäjät pääsivät heti opettamaan ensikertalaisia, jossain välissä kyllästyimme ja päätimme rakentaa hyppyrin, josta sitten hypimme alas. Itse en onnistunut tekemään hyvää alastuloa kertaakaan, mutta onnistuin kuitenkin hyppäämään. Tällöin meillä oli todella huono sää, sillä ulkona satoi räntää kokoajan. Tultuamme takaisin hostelliin, jonka valtasimme viikoksi, pääsimme asettautumaan huoneisiimme. Olin onnekas myös huoneen kanssa. Huoneessani oli vain kolme muuta ihmistä (Cerren Walesistä, Sarah Ruotsista ja Shelja Intiasta). Joissakin huoneissa oli jopa 10 ihmistä, en olisi selvinnyt viikosta sellaisessa huoneessa, sillä olin iltaisin todella väsynyt ja menin nukkumaan aina 22 maissa. Ensimmäisenä iltana saimme ruuaksi hampurilaisia, jotka olivat todella hyviä. Muutenkin Skiweekin aikana meillä oli loistavaa ruokaa...

Maanantaina meillä oli vapaapäivä / siivous ja ruuanlaittovuoro. Itse olin täyttämässä aamiaspöytää ja tarjoilemassa iltapalaa eli kokopäivä oli vapaata aikaa. Kävelin Sarahin kanssa Stryniin ja takaisin. Vietimme siellä aikaa kiertelemällä kauppoja. Itse ostin tuoremehua yms., kynsilakkoja (Suomesta ei kuulemma saa lähettää kynsilakkoja postitse, kokemusta on), lankoja (neulomiseen) ja käytiin syömässä kahvilassa lounas. Tällöin oli vielä huonohko sää, joten olimme iloisia, että vapaapäivä sattui ekalle päivälle. Loman aikana neuloin kaksi paria villasukkia, jonka takia muun muassa kiinalainen GongPei kutsui minua viikonaikana useaan otteeseen isoäidiksi. Kolmen ja neljän välillä meno alkoi muuttua kiinnostavammiksi, kun ensimmäiset hiihtäjät ja laskettelijat saapuivat takaisin hostelliin. Saimme kuulla, kuinka ihmiset olivat kaatuneet ja tuskailleet hiihtämisen kanssa mutta myös kuinka monet olivat oppineet todella paljon yhden päivän aikana.

Tiistaina ryhmälläni oli mielestäni paras päivä edessä, laskettelu. Strynin hiihtokeskus on melko pieni, vain pari kolme rinnettä, mutta Suomeen verrattuna rinteet ovat todella pitkiä. Hississä matka kesti noin 7 minuuttia ja alastulo (reipasta vauhtia) kesti ainakin 15 minuuttia. Aamulla olimme pienessä lasten harjoittelurinteessä opettelemassa (tai opettamassa) laskettelun perusteita. Kaikki aloittivat keltaisilla liiveillä, joka tarkoitti, että ei saa mennä isoihin rinteisiin. Ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan, että ensimmäiset meistä saivat oranssit liivit (saadaan laskea punaisia rinteitä). Monet oppivat asioita todella helposti ja paransivat suoritustaan huomattavasti yhden päivän aikana. Muissa ryhmissä monet ensikertalaiset pääsivät jopa isoihin rinteisiin. Koko viikon aikana tulin siihen tulokseen, että jos on liikeellä avoimella mielellä onnistuu oppimaan paljon. Maisemat huipulta olivat aivan mahtavia, en ole  koskaan nähnyt niin upeita maisemia, en edes Itävallassa alpeilla. Alpeilla kaikki on rakennettu täyteen hotelleja ja ravintoloita kun tuolla taas ei ollut mitään muuta kuin hissikoppi. Pääsin opettamaan opettajaa, joka tuntuu jollain tavalla koomiselta. Vietin erityisesti laskettelupäivänä paljon aikaa vetäjämme kanssa ja opin tuntemaan häntä paljon paremmin. Viikon aikana tajusin, kuinka paljon meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita (Molemmat on kiinnostuneita talviurheilusta, ruuan laitosta...).

Keskiviikkona meillä oli ensimmäinen hiihtoretki (ympäryslatu). Päivä aloitettiin taas pienellä opetustuokiolla, jolloin harjoiteltiin erityisesti auraamista. Meidät laitettiin pareihin hyvä hiihtäjä - aloittelija, mutta aloittelijoita/ avun tarvitsijoita oli enemmän, kuin kokeneita ja hyviä hiihtäjiä, joten pari systeemi ei oikein onnistunut. Onneksi meillä oli myös ihmisiä, jotka oppivat hiihtämään kohtuullisen hyvin / osasivat sen verran että eivät tarvinneet apua. Osa pelkäsi hiihtämistä niin paljon, että laitoimme heille karvat suksien pohjaan. Karvat hidastivat alasmenoa, mutta silti osa halusi kävellä  pienetkin alamäet. Aurinko paistoi koko päivän ajan ja sen takia minulla on nytten ihanat panda silmät (toisin päin kylläkin). Olen todella ylpeä monista ensikertalaisista mun ryhmässä, sillä eka hiihtolenkki Norjan vuoristossa 10 km on aika kova suoritus.

Iltaisin tosiaan neuloin sukkia aika paljon, sillä en tykkää pelata korttipelejä ja ihmiset huusivat niin paljon yhteisessä tilassa, että minulla meinasi tulla pää kipeäksi joka ilta. Vietinkin paljon aikaa aulassa, jossa oli ihmisiä lukemassa ja pelaamassa shakkia. Opin tuntemaan opettajia ihan toiselta kannalta ja puhuin paljon ihmisten kanssa joiden kanssa minulla ei ole kovin paljon yhteisiä tunteja/harrastuksia ja opin tuntemaan monia paljon paremmin. Lisäksi vihdoinkin ehdin puhua ihmisten kanssa joiden kanssa en ole keskustellut pitkään pitkään aikaan. Huomasin, että tulen toimeen todella hyvin aasialaisten oppilaiden kanssa.

Torstaina oli viimeinen päivä Strynissä ja Ullsheim hiihtomatka. Aamulla, kun lähdimme hiihtoalueelle bussissa meillä ei ollut bussissa läheskään kaikki ja heidät tuotiin myöhemmin minibussilla lähtöpisteeseen. Ongelmana tässä vaiheessa oli, että kyseessä oli ns. huonoja hiihtäjiä ja heidän sukset oli bussissa, joka saapui alueelle 20 min päästä. Päädyimme siihen, että kokeneet hiihtäjät antoivat sukset heille ja me otimme heidän sukset ja kirimme muun ryhmän kiinni. Tässä vaiheessa olin jo todella puhki ja mietin, että mitäköhän tästä päivästä tulee. Onneksi tuon ylämäki kirimisen jälkeen jatkoimme melko tasaille nousulla ja etenimme reipasta vauhtia, sillä meitä oli vähemmän sairastumisien ja pienten loukkaantumisten takia. Etenimme niin nopeaa tahtia, että päätimme tehdä lisämutkan verrattuina muihin ryhmiin. Siltikin olimme perillä kaksi tuntia ennen, kuin bussi saapui. Sain melkein sydänkohtauksen, kun yksi oppilas ajautui kovalla vauhdilla ulos ladulta, onneksi mitään ei tapahtunut.

Osan hiihtäminen loppui tähän, kun taas osa meistä ei jaksanut odottaa ja päätimme hiihtää takaisin Stryniin eri latuja pitkin. Minä, Katrin (Viro), Marcin (Puola), Gustaf, Sarah ja Maja ( Tre Kronor) hiihdimme Summerin kanssa 6 km lisää noin 40 minuuttiin. Vauhtia olisi voinut toki olla hieman lisää, mutta silti toiseksi mukavin osuus Skiweekillä. Muut lähtivät kävelemään takaisin hostellille tässä vaiheessa, mutta monot, joita käytin viikon aikana eivät olleet kovin hyvät, joten itse päätin jäädä hiihtämään hiihtokeskuksen kupeeseen ja odottamaan seuraavaa bussia. Päädyin sitten hiihtämään noin 4-5 km lisää. Muutama norjalainen hiihti tuolloin vielä enemmän, mutta hyvä kakkonen hiihtomatkojen suhteen löytyy täältä.

Perjantaina lähdettiin aamulla takaisin kampukselle ja seuraavat kaksi päivää vietin melko rennosti, katsoen dokumentteja ja tehden töitä DROP:n kanssa. En saanut tarpeeksi hiihdosta ja sunnuntaina lähdin aamulla aikaisin taas minibussiin ja matkattiin puolisen tuntia Norddaliin, jossa on 1,5 km hiihtolenkki. Latu oli kamalassa kunnossa, mutta olin silti niin iloinen, että pystyin oikeasti hiihtämään. Eikä vaan hidastelemaan joka mutkassa. Olisin halunnut mennä sinne ensi viikolla myös, mutta se ryhmä on kuulemma jo täynnä parin viikon päästä taas uudestaan, toivottavasti silloin on vielä hyvin lunta, sillä odottelen postipakettia kotoa, jossa olisi mun omat monot. Tänään olisi myös ollut mahiksia mennä hiihtämään, mutta en viitsinyt mennä hiihtämään 15-20 km huonoilla monoilla, joten annoin paikkani yhdelle norjalaiselle, ja menen sitten ensi kerralla (kahden viikon päästä).

Palattuamme takaisin kampukselle huomasimme, että kakkoset olivat vaihtaneet verhomme. Sain käydä läpi lähes kaikki kampuksen huoneet, ennen kuin rakkaat verhoni löytyivät taas. Lisäksi meillä on sellainen Facebook-ryhmä, jossa ihmiset voivat lähettää kohteliasuuksia anonyymisti. Tässä ryhmässä oli monta kohteliasuutta minulla ja muille auttajille meidän ryhmästä. Lämmitti sydäntä, että ihmiset arvostivat sitä työtä, jota teimme Skiweekin aikana.

Kakkoset ovat lukeneet koko viime viikon mockseja varten (sama kuin prelit). Mocks on tällä viikolla ja sitten hekin saavat rentoutua vähäksi aikaa ennen kuin heidän täytyy alkaa opiskella loppukokeita varten.

Koulusta sen verran, että olen tekemässä minun Extended Essay:n (4,000 sanainen tutkielma) World Studies aineessa. Kysymys pitää vielä muotoilla mutta aiheena on kuinka Martti Ahtisaaren työ on vaikuttanut rauhaan Kosovossa ja Namibiassa.

Enää kolme viikkoa aikaa pääsiäiseen eli lomaan, jolloin pääsen käymään Oulussa ja Kuusamossa. Olen siis tulossa pääsiäisen aikana Suomeen, kiirastorstain olen Oulussa ja illalla lähdetään sitten Kuusamoon ja Rukalle. Olisi mukava tietää, jos joku on Rukalla hiihtolomalla. Olisi todella mukavaa nähdä kavereita tuon lyhyen loman aikana.


En ole ehtinyt muokkaamaan valokuvia vielä, joten ensi postauksessa lisää

Sunday, February 17, 2013

I will see you in a week! Skiweek starts tomorrow and we are not allowed to bring laptops with us so no posts until Friday/Saturday next week!


Saturday, February 16, 2013

Nuuskaaminen pois kampukselta!

English post coming soon!

Alkoholi on kielletty, tupakointi on kielletty, nuuskaaminen ei. Koulumme on todella tiukka alkoholin käyttökiellon ja tupakoinnin kieltämisen suhteen, mutta nuuskaamiselle ei ole mitään sääntöjä. Tai no normaali norjalainen laki, joka toteaa, että 18-vuotiaat saavat nuuskata.

Juuri sen takia, että nuuskaaminen on salittu täysi-ikäisiltä se on melko suosittua Norjassa. Koulussamme on monia täysi-ikäisiä (tai melkein täysi-ikäisiä), jotka nuuskaavat. Mielestäni, tämä on yhtä vaarallista ihmiselle (ellei vaarallisempaa) kuin tupakointi tai alkoholin kulutus. Miksei se sitten ole kiellettyä? Toki mielipiteeseeni vaikuttaa se, että olen kasvanut yhteisössä, jossa nuuskaaminen on ollut laitonta.

Toki se ei aiheuta muille yhtä paljon haittaa, kuin esimerkiksi tupakointi. Tupakoinnista kärsivät kaikki ympärillä olevat, joko hengittämällä tupakan savua sisään tai sitten vain hajun takia. Olen itse kohtuullisen herkkä tupakan savulle, ja inhoan sitä jos tunnilla vieressäni istuu, joka on juuri polttanut tupakan.

Alkoholin kulutus ei aiheuta samalla tavalla ongelmia ympärillä oleville ihmsille kuin tupakointi, vaikka se ei olekaan ongelmaton tälläisessa yhteisössä. Alkoholi aiheuttaa eniten mielipahaa, sillä kaikki eivät ole tottuneet näkemään alkoholin vaikutuksen alaisia ihmisiä yms. Tämän takia en halua, että kampuksella saisi juoda alkoholia, ellei sitten jossain järjestetyssä tilassa (ulkopuolella) 18-vuotta täyttäneille. Tiedän, että tälläinen käytäntö on ollut muutama vuosi sitten. Alkoholi ei kuitenkaan aiheuta muille kuin käyttäjillensä terveydellisiä vaikutuksia.
Nuuska, on edelleenkin minun mielestäni erittäin vaarallista ja sen pitäisi olla kiellettyä. En halua, että kun tulen 20-vuotis vuosikokoukseen niin osalla tutuistani ja kavereistani on jonkinlainen suusyöpä yms. jonka olisi hyvin helposti voinut estää...

Olen ylpeä voidessani sanoa, että Suomessa nuuskan myynti on laitonta, mutta samalla olen pettynyt yhteiskuntaan ja ihmisiin, kun joudun heti perään toteamaan, että tiedän ihan liian monta suomalaistakin nuorta, jotka ovat nuuskan käyttäjiä. Useamman kerran olen saanut kuulla kysymyksen, mistä nuoret sitten saavat nuuskan ostettua.  Jos kaikilla pohjoismailla olisi yhteinen käytäntö asiassa lain valvominen olisi paljon helpompaa.

Toivon, että joskus vielä nähdään sellainen päivä, jolloin UWCRCN kampuksella ei saa käyttää nuuskaa. Vielä enemmän toivon näkeväni sen päivän, jolloin Norja, Ruotsi ja Tanska kieltävät kaikenlaisen nuuskan myynnin.

Tuesday, February 12, 2013

8 totuutta!

Pari viikkoa sitten Heli, Norjalainen päiväkirja blogin pitäjä haastoi minut kertomaan 8 totuutta itsestäni. Olen kertonut todella paljon itsestäni täällä blogissa, mutta koitan kertoa jotain mitä en täällä ole aikaisemmin kertonut. Tämä postaus on melko turha teille, jotka tunnette minut hyvin henkilökohtaisesti.

A couple of weeks ago a blogger challenged me to tell 8 truths about myself. I have told a lot about myself in this blog, but I'll try to tell something new. This blog post doesn't have that much meaning to you who know me well.

1. Olen diabeetikko. Olen sairastanut diabetestä ihan vauvasta asti (11 kk), joten en tiedä millainen elämäni olisi ilman sairautta. Olen toisaalta tyytyväinen, että en muista elämää ilman diabetestä. Olen tottunut aina  mittamaan ja pistämään itseäni. // I have diabetes. I have had it since I was a baby (11 months old), so I don't know how my life would be without it. I am used to measuring my blood sugar and injecting medicine.

2. Olen harrastanut vaikka ja mitä. Tanssia, pianon soittoa, uintia, judoa. lumilautailua, laskettelua, valokuvausta, salilla ja jumpissa käyntiä... Tanssia harrastin noin 7-8 vuotta (hip-hopista, showtanssiin ja breakiin), pianoa soitin noin viiden vuoden ajan, uintia parisen vuotta ja judoa puoli vuotta. Laskettelua varmaan 5-7 vuotta, lautailua 3 tai 4. Valokuvausta en ole harrastanut kuin vajaan vuoden tosissaan. Salilla ja jumpissa käyntiä noin vuoden ajan (tällä hetkellä lomilla). Norjassa harrastan tällä hetkellä uintia ja valokuvausta edellä mainituista harrastuksista. // I have had a lot of hobbies. Dance, playing the piano, swimming, judo, snowboarding, alpine-skiing, skiing, photography, going to the gym... I danced for 7-8 years (hip-hop, showdance, break etc.), I played piano for about 5 years, swimming for a couple of years and judo for half an year. Alpine-skiing 5-7 years, snowboarding 3 or 4 years. I haven't been taking photos for more than a year. I have been going to the gym for about a year ( at the moment during breaks). In Norway I go swimming and photography.

3. Minulla ei ole sisaruksia eikä setiä, enoja eikä tätejä. Minä ja molemmat vanhempani olemme siis ainoita lapsia. // I don't have any siblings, aunts or uncles. Me and my parent's are all only children

4. Tulevaisuudessa haluan opiskella joko oikeutta, politiikkaa (valtiotieteitä) tai ekonomiaa. Vaikea päättää ensivuonna mitä haluan hakea opiskelemaan. // In the future, after UWC, I want to study law, politics or economics. Really hard to decided next year what I want to apply to study.

5. Tunnen olevani erilainen muihin oppilaisiin täällä, sillä haaveenani ei ole päästä opiskelemaan Yhdysvaltoihin, vaan mielummin pohjoismaihin, Skotlantiin tai Kanadaan. // I feel like I'm somehow different here, since my dream is not to get accepted to a US university or college. I'd rather stay in the Nordics, Scotland or Canada.

6. Rakastan vuodenaikoja, erityisesti talvea ja kesää. // I love seasons, especially winter and Spring

7. Olen asunut kaksi vuotta Yhdysvalloissa, joissa aloitin koulun, jonka jälkeen opiskelin kaksi vuotta kansainvälisessä koulussa. // I have lived two years in the States, where I started my school. After this I studied 2 years in a international school.

8. Puhun viittä kieltä, ja olen opiskellut yhteensä 7 eri kieltä. Osaa kielistä en osaa puhua kovin hyvin, mutta osaan kirjoittaa ja lukea niitä kuitenkin hyvin. Suomi, Englanti, Ruotsi, Ranska ja Norja (järjesyksessä) kielet, joita puhun. Lisäksi olen opiskellut Espanjaa ja Kiinaa, mutta en osaa niitä ollenkaa.  // I speak 5 different languages and I've studied 2 more. I don't speak some of the languages that well, but I know how to read and write them properly. I have also studied Spanish and Chinese, but I don't know them at all.

I am supposed to challenge 8 other people to do this challenge;

http://mascaradegelo.blogspot.no/  Blog of my Brazilian Roommate
http://somethinglikeartphotos.blogspot.no/ Blog of one of my oldest friends traappe
http://jennysbackboom.tumblr.com/ Blog of my North Carolinian room mate
http://stalkataantanjaa.blogspot.no/ Blog of a friend with whom I spent a lot of time in Nepal
http://vilmahang.blogspot.no/ A photography blog that I read
http://lehmankakkaa.blogspot.no/ A blog of my co-year in India
http://turnipsnectar.blogspot.no/ A blog of my co-year in Bosnia
- http://teetajakahvia.blogspot.no/  Blog of one of the people with whom I traveled to Nepal


- Anniina 

UWC mediassa // UWC in the Finnish Media

Viime aikoina olen kirjoittanut / lukenut paljon UWC:stä mediassa/blogeista. 

Muutaman viikon takainen juttu Hesarista. Haastateltavana on Intiassa oleva co-yearini Elias Tuomaala. 


Kalevassa viikonlopun aikana ollut juttu, jossa on haastateltu viime vuonna Adriatic Collegesta (Italia) valmistunut muhoslainen Aila Hauru. 


Olen viikon verran kirjoitellut esittelyä, pääasiassa kakkosten ylläpitämään blogiin Norjan koulusta ja eilen sain sen vihdoin ja viimein valmiiksi. 


Lisäksi saimme tietää, että UWC-USA alumni on tehnyt lahjoituksen, jonka avulla koululle pystytään lähettämään toinen suomalainen (joka toinen vuosi?).  // Also we got to know, that a UWC-USA alumni has done a donation that makes it possible to send another Finn there (every other year?)


En muista oonko, jo maininnut täällä, mutta Suomen UWC-yhdistyksellä on uudet hienot ja raikkaat nettisivut. 


Tälläista tällä kertaa, jos tiedätte, jonkun joka voisi olla kiinnostunut hakemaan UWC:lle vielä on aikaa mainostaa, sillä hakuaika loppuu vasta kuun lopussa.

Sunday, February 10, 2013

Mitenkäs aika rientää näin nopeata

Tuntuu hurjalta ajatella, että olen ollut takaisin koululla jo kuukauden. Aika rientää todella nopeeta, muuta en voi sanoa. Viimeisen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua todella paljon. Aloitimme Theory of Knowledge- tunnit. Aine ei ole aivan niin kauhea, kuin mitä ajattelin sen olevan, mutta silti tunnen sen välillä olevan turha. Vietimme yhden viikon Malli-YK:n ja ensiapukurssin parissa. Taas hieman tavallista opiskelua ja ensi viikon jälkeen pääsemme vihdoin ja viimein Skiweekille. Skiweek on se, juttu jota olen odottanut ensiapu-kurssin ohella eniten siitä lähtien kun olen saanut tietää päässeeni opiskelemaan tänne.

Tuntuu myös hurjalta ajatella, että vuosi sitten näihin aikoihin alkoi haku olla todella ajankohtainen. Muutama kuukausi enää ja saan tietää ketkä ovat tulevat ykköseni, olen todella iloinen tästä. toisaalta on todella kurjaa ajatella, että jäljellä on enää kolme kuukautta kakkosten kanssa. Huoneeni on todella tiivis ja läheinen, en osaa kuvitella elämää täällä ilman heitä. Millaista on olla viiden hengen huoneessa kahdestaan toisen ykkösen kanssa. Ensivuonna joudun eri ihmisten kämppiksiksi, en halua edes ajatella ensi vuotta, sillä minulla ei oikeastaan ole kavereita meidän talossa, huoneeni ulkopuolelta. Ja kaikki joiden kanssa tulen hyvin toimeen talossamme on joko pohjoismaisia tai eurooppalaisia, joten todennäköisyys että pääsen samaan huoneeseen heidän kanssaan on todella pieni. Täytyy vain toivoa, että tulevat ykköset ovat todella mukavia. 

Viime viikolla, käytiin oppilaskunnan vaalit ja olen pääasiassa todella tyytyväinen uuden oppilaskunnan kokoonpanoon. Jos minulla olisi ollut muutama kokous enemmän, niin olisin hakenut House Rep., joka siis edustaa omaa taloaan oppilaskunnassa. Puheenjohtaja, kommunikaatio, talon edustaja ja lautakunnan jäsen ovat kaikki ne henkilöt, joita äänestin. Muista jäsenistä äänestin 2/5:stä. Lautakunnan jäseneksi, valittiin kämppikseni, jolla on paljon erilaisia visioita, siitä mihinkä suuntaan koulua pitää muuttaa ja olen todella samaa mieltä suurimmasta osasta asioista. Uskon ja toivon, että 
oppilaskuntamme pystyy muuttamaan asioita koululla/ kamppailemaan uusia ehdotuksia vastaan. 

Tällä viikolla valitaan hyväntekeväisyysjärjestön, jossa olen mukana, uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja/ kirjanpitäjä. Minun tiedossani on, että kumpaankin virkaan on hakemassa vain yksi henkilö. Itse olen siis hakemassa varapuheenjohtajaksi. Tämän takia, ryhmämme opettajavastaava, on halunnut minun lähettävän Suomeen kirjeitä, joissa kerromme itsestämme ja pyydämme lahjoiuksia. Olenkin lähettänyt näitä noin 20 kappaletta sähköpostitse, eri yrityksille ynmpäri Suomea ja Oulua. Tämä projekti jatkuu vielä tänää ja ensiviikolla. Jos satut tietämään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita koulutksen tukemisesta kehitysmaissa, olisin todella kiitollinen, jos laittaisitte minulle sähköpostia osoitteeseen nc12akan@stud.rcnuwc.no. 

Koulussahan täällä ollaan, eli viime viikolla oli kolme testiä ja yksi suullinen esitelmä. Matikan testi meni kohtalaisesti ja ekonomia vaikutti helpolta, vaikkakin yhteen 4 pisteen tehtävään en ehtinyt vastata ja olisin tiennyt vastauksen siihen. E-systems oli helppo, mutta en osannut kunnolla vastata kysymyksiin, sillä en ollut lukenut tarpeeksi siihen. Se oli siis perjantaina, kun ekonomia oli torstaina. Päätin siis panostaa ekonomiaan enemmän sillä sen arvosanalla on tulevaisuuteni kannalta enemmän väliä. Kohta meille aletaan puhua täällä yliopistoista oikein kunnolla. Voinkin silloin olla käytännössä nukkumassa, sillä koulussamme puhutaan melkein ainostaan yhdysvaltain yliopistoista ja todennäköisyys että haen johonkin niistä on 1 % luokkaa. 
Toivottavasti uusi oppilaskuntamme ottaa kantaa siihen asiaan, että yliopistotyöntekijöitämme opastetaan enemmän pohjoismaisista yliopistoista ja Brittien yliopistoista, sillä ne kiinnostavat minua enemmän. Kanada on kanssa yksi mahdollisuus, mutta Pohjoismaat ovat realistisempia valintoja. Pohjoismaiden etuna on myös se, että sieltä pääsee helpommin kotiin lomalle. 

Tällä kertaa tuli kirjoitettua melkein romaani, jos ensi kerralla olisi sitten enemmän kuvia tekstin sijaan... 

Hyvää Päivänjatkoa sinne missä oletkin lukiessasi tätä!

- Anniina 


Sunday, February 3, 2013

Valokuvia // Photos

I finally had time to edit some of the pictures I have taken in Shutterbug meetings / from shows! 

Vihdoinki mulla on ollut aikaa editoida kuvia, joita oon ottanu Shutterbug-kokouksissa / esityksissä! IMG_0556 IMG_0558 IMG_0571-2 IMG_0585 Tässä ensimmäiset, lisää saattaa olla tulossa Here are some of the photos, more might come later